Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Archives:

WWF: saimaannorppa ei ole turvassa, vaikka kanta on kasvanut ilahduttavasti

Copyright Ismo Marttinen WWF Ympäristöministeriön, maa-ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen Luontopalvelujen tänään julkaiseman yhteistiedotteen mukaan saimaannorppia arvioidaan olevan nyt 380–400 yksilöä. Kannan kasvu osoittaa, että lajin suojelussa on onnistuttu. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään. ”Kun WWF aloitti saimaannorpan suojelun vuonna 1979, norppia uiskenteli Saimaalla hieman yli 100. Kannan kasvu […]

Saimaalla jo lähes 400 norppaa – kannan kasvu saatu turvattua

Kuva: Timo Seppäläinen Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 300 norppaa. Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10–20 yksilöllä ja on nyt kooltaan 380–400 norppaa. Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama […]

Vieraslaji harlekiinileppäpirkko yrittää Suomen valtausta

  Kuluneen kesän aikana harlekiinileppäpirkosta on tehty useita havaintoja Suomessa. Alun perin Aasian itäosista peräisin oleva harlekiinileppäpirkko (Harmonia axyridis) on leppäpirkkolaji, jota on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa. Laji on kuitenkin osoittautunut liian tehokkaaksi toimijaksi, sillä se on monin paikoin runsastunut räjähdysmäisesti ja vähentänyt tai jopa syrjäyttänyt alkuperäisiä leppäpirkkolajeja. Harlekiinileppäpirkko on Euroopassa luokiteltu haitalliseksi […]

Uhanalaisille pikkupandoille syntyi poikanen Korkeasaaressa

Kuvaaja: Mari Lehmonen (2018) Helsinki Zoo Pikkupandaemo kantaa suussaan punaruskean ja valkoisen kirjavaa myttyä ja sulloo sen turvaan puiseen pesäkoppiin. Tämä on Korkeasaaren pikkupandaparin ensimmäinen poikanen ja kahden kuukauden iässä edelleen täysin emostaan riippuvainen. Pikkupanda painaa syntyessään noin sata grammaa ja avaa silmänsä vasta kuukauden iässä. Omin jaloin tämä poikanen alkaa liikkua pesän ulkopuolella vasta […]

Helteet vauhdittivat päiväperhosten lentoa

Sekä keisarinviitta (vasemmalla) että ketohopeatäplä (oikealla) ovat olleet tänä kesänä runsaslukuisia. Kuva Mikko Kuussaari Kuluva kesä on ollut päiväperhosille erinomainen. Useimmat lajit ovat lentäneet runsaampina kuin vuosiin. Helteiset säät ovat myös aikaistaneet perhosten kehitystä. Tämän vuoksi niitä on tällä hetkellä enää niukasti liikkeellä. Kuluva kesä on ollut päiväperhosille erinomainen. Enemmistö lajeista on esiintynyt selvästi paria […]

Uusilla Viherympäristöliiton nettisivuilla tietoa vaarallisista kasvintuhoojista

Haitalliseksi kasvintuhoojaksi määriteltyä kastanjantuhoojaa on esiintynyt harvakseltaan Etelä-Suomessa. Kuva: Zeuzera pyrina female. By Rasbak [CC BY-SA 3.0 or GFDL], from Wikimedia Commons Viherympäristöliiton vetämän kaksivuotisen hankkeen päätavoitteena oli lisätä viheralan tietoisuutta ja vastuullisuutta kasvintuhoojariskeistä. Uuden kasvinterveyslain mukaan toimijoilla on huolellisuusvelvoite kasvinterveysriskien hallinnassa. Omavalvontavelvoitteiden toteuttamiseksi Viherympäristöliiton nettisivuille laadittiin laaja viheralan kasvinterveyden hallintaan liittyvä tietopankki ja ohjeistot […]

Jalohaikara pesi ensi kertaa Suomessa

Kuva: Franco Folini Jalohaikara on pesinyt ensi kertaa Suomessa. Porvoossa suuren harmaahaikarayhdyskunnan suojissa pesineen jalohaikaraparin pesässä varttui neljä poikasta. Ne lähtivät pesästään viime viikolla. Pesivä pari saapui reviirilleen huhtikuun lopulla, ja muninnan lasketaan alkaneen toukokuun puolivälin jälkeen. Poikaset kuoriutuivat juhannuksen aikoihin. Toisella emolinnuista oli jalassaan niin sanottu lukurengas. Siinä olevan kirjainkoodin perusteella selvisi, että lintu […]

Majavat vaikuttavat ilmastoon: Majavien patoaltaat sekä sitovat että vapauttavat hiiltä

Kasvavat majavapopulaatiot ovat luoneet suuria määriä uusia elinympäristöjä jokien ja lampien reunamille. Majavien tekemät padot nostavat veden pintaa, jolloin vesi pääsee liuottamaan maalta orgaanista hiiltä. Patoaltaista hiiltä karkaa ilmakehään. Osa siitä myös vajoaa pohjaan, päätyy kasvien käyttöön tai valuu veden mukana alajuoksulle. – Majavien määrän lisääntymisellä on siis ilmastollisia vaikutuksia, sillä vedenpinnan nousu vaikuttaa majavien […]

Valkoposkihanhien määrä väheni pääkaupunkiseudulla kolmantena vuonna peräkkäin

Helsingin ja itäisen Espoon puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä väheni yksitoista prosenttia viime vuodesta. Väheneminen johtui pääosin heikentyneestä poikastuotosta. Poikueiden määrä väheni neljänneksellä ja poikasten kokonaismäärä lähes puolella vuodesta 2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin tutkijat laskivat yhteensä 4 721 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 444 yksilöä. Heinäkuun lopussa tehdyssä laskennassa havaittiin eniten hanhia Helsingin Suomenlinnassa (548 […]

Mäntypistiäiset tekevät tuhoja metsissä – ja auttavat ymmärtämään yhteistyön evoluutiota

Kun mäntypistiäistoukka tuntee itsensä uhatuksi, se köyristää itsensä mutkalle ja puristaa suustaan pihkaista puolustusnestettä. Kuvaaja: Carita Lindstedt Mäntypistiäiset herättävät tuholaisina metsänomistajissa kauhua, mutta auttavat tutkijoita ymmärtämään yhteistyön evoluutiota ja eliöiden sopeutumista muuttuvaan ympäristöön. Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että erilaiset ympäristöolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon ryhmissä elävät mäntypistiäiset tekevät keskenään yhteistyötä. Mäntypistiäisten toukat elävät ryhmissä ja […]