Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Archives:

Väitös: Aleutian tautivirus on yleinen luonnonvaraisilla näätäeläimillä

Minkki. Kuva: iStock.com/Astakhova Aleutian tautivirus (AMDV, plasmasytoosivirus) on yleinen minkeillä esiintyvä parvovirus. Aikuisilla eläimillä AMDV voi aiheuttaa kroonisen immuunivälitteisen sairauden (Aleutian tauti, plasmasytoosi) ja pennuilla akuutin kuolemaan johtavan hengitystiesairauden. Viruksella on laaja maantieteellinen levinneisyys ja tarhattujen minkkien lisäksi sitä tavataan myös luonnossa. ELL, KTK Anna Knuuttila selvittää väitöskirjatutkimuksessaan Aleutian tautiviruksen epidemiologiaa ja evolutiivisia suhteita tarhatuissa […]

Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys: Talvisia haikaroita Keski-Suomessa

Kuva: Matti Häkkilä Talvikauteen saatiin taas vauhdikas startti, kun Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen talvilajien listalle liitettiin tänään 1.12.2015 uusi laji. Pihtiputaalla Kortteisen peltoaukealla havaittiin kattohaikara. Lintu tavattiin Kortteisella ensi kerran jo marraskuun alussa, ja jännityksellä odotettiin, viihtyykö se paikalla aina talvikaudelle asti. Välillä maassa on ollut vaaksan verran luntakin, mutta karjatilojen pihoilla on ollut sen verran […]

:KATSO VIDEO: Joulukausi käynnistyy SEA LIFEssa: Sähköankerias Raipe sytyttää itse joulukuusensa valot

Sähköankerias.(Electrophorus electricus) Virranohjauslähteenä toimii keskuksen oma sähköankerias Raipe, joka henkilökunnan riemuksi palasi Jesolon Sea Life-keskuksesta Suomeen vuoden 2015 alussa. Käytössä on siis todellista uusiutuvaa bioenergiaa, kun joulukuusen kynttilät vilkkuvat Raipen tahdissa. Raipen asunnon sulakkeiden arvellaan kestävän operaation. (…eikä läheistä palosammutintakaan varmasti tarvita?) Sähköankerias (Electrophorus electricus) on Etelä-Amerikan koillisosissa elävä kalalaji, joka kykenee täysikasvuisena tuottamaan kunnioitettavan […]

:KUUNTELE JUTTU: Pelot suurpetoja kohtaan lievässä kasvussa

Kuvaaja: Eeva Pulkkinen Punahilkka, Kolme pientä porsasta… Satujen pahikset ovat monesti suurpetoja, mikä omalta osaltaan ruokkii pelkoja suurpetoja kohtaan. Viime vuosina pelot suurpetoja kohtaan ovat hieman kasvaneet muun muassa kantojen kasvun myötä. Suurpetokantoja hoidetaan Suomessa kuitenkin erittäin suunnitelmallisesti. Suomalaiset suhtautuvat Suomen suurpetoihin, eli karhuun, suteen, ahmaan ja ilvekseen sekä myönteisesti että kielteisesti. Metsähallituksen luontopalveluiden teettämässä […]

KORKEASAAREN SUOKUKOT MUKANA HUIPPUTUTKIMUKSESSA

Kuvaaja: Kirsi Pynnönen-Oudman (2015) Helsinki Zoo archives Tutkijat ovat selvittäneet, miten geneettinen muutos on muokannut suokukkojen evoluutiota. Nature genetics -tiedelehdessä julkaistiin tällä viikolla Uppsalan yliopiston toiminnallisen genetiikan professorin Leif Andersonin tutkimusryhmän tulokset suokukkojen lisääntymismekanismin geneettisestä taustasta. Suokukkokoirailla on kolme erilaista lisääntymisstrategiaa. Suurin osa suokukkokoiraista on reviiriään puolustavia rähiseviä koiraita. Reviirillä on myös valkokauluksisia satelliittikoiraita sekä […]

Kotkilla ja muuttohaukalla menee hyvin, tunturihaukalla huonommin

Metsähallituksen luontopalvelut ja kymmenet vapaaehtoiset tarkastivat keväällä ja kesällä maakotkan sekä muutto- ja tunturihaukan pesintöjä lajien levinneisyysalueilla. Myös Pohjois-Suomen merikotkien pesäpaikat käytiin läpi. Maakotkan ja pohjoisen merikotkan sekä muuttohaukan pesintätulos oli tänä vuonna hyvä. Tunturihaukan pesintätulos parani hieman kuuden erittäin heikon vuoden jälkeen, mutta ei ole vieläkään normaalilla tasolla.   Kotkilla hyvä pesintätulos Maakotkan pesintätulos […]

Majava on tehokas kosteikoiden lahopuuntuottaja

Luonnon monimuotoisuutta lisäävää lahopuuta syntyy, kun majava nostaa rantametsään tulvan rakentamalla vesistöön padon. Kuva: Mia Vehkaoja Uuden tutkimuksen mukaan majava lisää boreaalisen vyöhykkeen metsien lahopuumääriä. Talttahampaisen ekosysteemi-insinöörin nostattaman tulvan seurauksena syntyy erityisesti pystyyn kuollutta puuta ja lehtipuusta koostuvaa lahopuuta. Lahopuu on vähentynyt huomattavasti boreaalisella vyöhykkeellä tehometsätalouden vuoksi. Tästä ovat kärsineet lukuisat lahopuusta riippuvaiset eliölajit. Helsingin […]

BirdLife vaatii: Suomen siirryttävä EU:n luonnonsuojelulainsäädäntöä tukevien maiden joukkoon

Tampereelle kokoontuneet BirdLife Suomen edustajat ovat huolissaan Suomen luonnonsuojelun tilasta ja EU:n luonnonsuojelulainsäädännön heikentämisesityksistä. Siksi BirdLife vaatii Suomelta aktiivisia toimia lintu- ja luontodirektiivien säilyttämiseksi. Meneillään oleva direktiivien toimivuusselvitys on jo nyt osoittanut, että direktiivit ovat tarkoituksenmukaisia ja erittäin hyödyllisiä. Lisäksi niiden säilyttämisellä on vahva EU-kansalaisten tuki. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii määrätietoisia toimia Euroopan laajuisesti. Suomi […]

Kanahaukkametsät hupenevat

Tuhoutunut kanahaukan pesä Lappajärvellä. Kanahaukka hylkäsi pesän, kun metsä hakattiin pesäpuun ympäriltä keväällä 2010. Tuuli kaatoi pesäpuun pian sen jälkeen. Kuva: Mikko Hänninen Kanahaukan pesimismenestys paranee, jos sen reviirillä on enemmän vanhaa kuusimetsää ja vähemmän nuorta metsää, todetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisussa. Vanhat, kanahaukan elinympäristöksi sopivat kuusimetsät ovat kuitenkin vähentyneet kanahaukan reviireillä […]

:VÄITÖS: Itämeren hylkeiden liikkumistutkimuksesta tietoa hylkeiden ja kalastuksen rinnakkaiselon tueksi

Sari Oksanen on syntynyt vuonna 1983 Leppävirralla. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 Leppävirran lukiosta.   Itämerennorppia on perinteisesti pidetty Saimaalla asustavien lähisukulaistensa tapaan erittäin paikallaan viihtyvinä, kun taas hallit ovat tunnettuja runsaasta liikkumisestaan. Filosofian maisteri Sari Oksasen väitöskirja tuo uutta, yksityiskohtaisempaa tietoa näiden hylkeiden liikkumisesta. Väitöskirjan tulosten mukaan itämerennorpat vaeltelevatkin laajoilla alueilla avoveden aikaan […]