Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Archives:

Taigapunkin esiintymisalueet täsmentyivät

Taigapunkin asuinalueet ovat täsmentyneet Pohjanlahden rannikolle, Pirkanmaalle, Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Kainuuseen. Havainnot perustuvat Turun yliopiston puutiaistutkimuksen yleisöltä kesän aikana saamiin puutiaisnäytteisiin.  Taigapunkkia eli Siperian puutiaista on Suomessa tiedettyä enemmän ja sen esiintymisalue paljastui aiempaa luultua suuremmaksi. Tutkijat saivat kesän aikana yleisöltä 6 600 kirjettä, jotka sisälsivät arviolta yli 20 000 puutiaisnäytettä. – Aineisto on mahtava. […]

Isojoen vesistössä perinnöllisesti erilaisia taimenkantoja – hoitosuositus tukemaan monimuotoisuuden säilymistä

Selkämeren rannikolla sijaitsevan Isojoen vesistön eri osissa elävät taimenet ovat keskenään perinnöllisesti erilaisia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) geneettisen tutkimuksen perusteella Isojoen vesistöalueelle laadittiin taimenen monimuotoisuutta tukeva hoitosuositus. Isojoen vesistö on yksi harvoista meritaimenvesistöistämme ja siksi poikkeuksellisen arvokas. Isojoen pääuoman ja sivujokien alaosien vaeltavat taimenet eroavat DNA-tutkimuksen perusteella vesistön ylempien osien paikallisina elävistä taimenkannoista. Geneettisen analyysin perusteella erillisenä […]

WWF: Aivastava apina ja yli 200 muuta uutta lajia löytynyt itäiseltä Himalajalta

WWF:n tänään julkaisemassa raportissa esitellään 211 itäisen Himalajan alueelta löytynyttä uutta lajia: 133 kasvia, 39 selkärangatonta, 26 kalaa, 10 sammakkoeläintä, yksi lisko, yksi lintu ja yksi nisäkäs. Raportti kuvaa vuosina 2009–2014 Bhutanin, Koillis-Intian, Nepalin, Etelä-Tiibetin ja pohjoisimman Myanmarin alueilta löytyneitä tieteelle uusia lajeja. Raportti osoittaa, että vain 25 prosenttia alueen alkuperäisistä elinympäristöistä on pysynyt koskemattomina […]

Tyrnikärpänen on saapunut Suomeen – voi tuhota koko marjasadon

Tyrnikärpäsen toukan aiheuttamat tuhot huomaa selvimmin pensaassa roikkuvista tyhjistä marjan kuorista. Kuva Tuomo Tuovinen. Suomeen on saapunut uusi tulokaslaji, tyrnikärpänen. Kelju tuholainen jättää jälkeensä vain tyhjät marjan kuoret. Luonnonvarakeskus pyytää havainnoista yhteydenottoja, jotta torjuntamenetelmiä päästäisiin testaamaan mahdollisimman pian. Tyrnikärpäshavaintoja on tähän mennessä tehty kahdesta kotipuutarhasta, toinen Kaarinasta ja toinen Eurajoelta. – Mitä todennäköisimmin kärpänen on […]

Lohen poikasmäärät kasvavat edelleen Tornionjoella

Luonnonvarakeskus (Luke) havaitsi syksyn 2015 koekalastuksissa Tornionjoella ennätyksellisen paljon lohen kesänvanhoja jokipoikasia. Myös merivaellukselle lähti suuri määrä vaelluspoikasia. Simojoella poikasmäärät pienenivät edellisvuodesta. Kesänvanhojen lohenpoikasten tiheyksien odotettiin olevan ennätyksellisiä molemmissa joissa johtuen vuoden 2014 runsaasta kutuvaelluksesta. Tornionjoen suomenpuoleisilla koekalastusalueilla lohen kesänvanhoja poikasia oli lähes 40 poikasta aarilla. Poikasten määrä nousi kolmanneksen viime vuodesta ja oli yli […]

Ähtärin eläintarha sai toisen pikkupandan

Kuvassa uusi Belfast Zoosta Ähtäriin saapunut pikkupandanaaras uudessa kotitarhassaan. Kuva: Ähtäri Zoo Ähtäri Zoo on odottanut toista pikkupandaa Irlannista kesäkuusta 2015 asti ja vihdoin pitkä odotus palkittiin. Intendentti Mauno Seppäkoski haki Belfast Zoossa 2014 syntyneen pienen punaturkkisen naaraan Helsingistä, jonne se lensi Finnair Gargon siivin. Ensimmäinen kesäkuussa 2015 Saksasta, Opel Zoosta Ähtäriin tullut pikkupanda on […]

Väitös: Jänisruttobakteeri lisääntyy jyrsijöissä ja leviää hyttysen pistosta

Metsämyyrä. Kuva: Heikki Henttonen, LUKE Jänisrutto (tularemia) on zoonoottinen eli eläimestä ihmiseen tarttuva infektio, jonka aiheuttaja on Francisella tularensis –bakteeri. Jänisruttoa esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, ja taudin ilmaantuvuus on erityisen suuri Suomessa ja Ruotsissa. Väitöstutkimuksessaan ELL Heidi Rossow selvitti jänisruton esiintymistä väestössä, eri tautimuotojen riskitekijöitä, epidemioiden yhteyttä myyräkantojen vaihteluun sekä infektiota myyrillä. Rossowin väitöstutkimuksen perusteella […]

Vieraslaji liejutaskurapu vaikuttaa rakkoleväyhteisön lajistoon

Liejutaskurapu vähentää rakkoleväyhteisön selkärangattomien lajimäärää sekä pienentää lajiston monimuotoisuutta, havaitsivat Turun yliopiston meribiologit tuoreessa tutkimuksessaan. Saaristomerelle asettunut ja nopeasti runsastunut vieraslaji liejutaskurapu on aivan uuden tyyppinen laji pohjoisella Itämerellä. Ensimmäiset rapuyksilöt löytyivät vuonna 2009 Naantalin edustalta, jonka jälkeen laji on levinnyt nopeasti Saaristomeren alueella ja pohjoisimmat havainnot kolkuttelevat jo Selkämeren ovella. Turun yliopiston ja amerikkalaisen […]

Uusi raportti osoittaa: merieläinten määrä puolittunut yhden sukupolven aikana

WWF:n tänään julkaiseman Living Blue Planet -raportin mukaan selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt rajusti koko maailmassa. Kalojen sekä merinisäkkäiden, -lintujen ja -matelijoiden määrä on enää puolet siitä, mitä se oli vielä neljä vuosikymmentä sitten. Suurimmat syyt ovat liikakalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos. ”Eläinten määrä on yksi mittari sille, miten luonto kokonaisuudessaan voi. Uuden raportin […]

Kala, joka osaa ampua

Ampujakala Vedenalainen maailma on täynnä eläimiä, joille on aikojen saatossa kehittynyt hyvin erikoisia tapoja selviytyä oman elinympäristönsä haasteista. Merten kiehtovimpiin saalistajiin lukeutuu ehdottomasti ampujakala, joka tunnetaan ainutlaatuisesta saalistusmetodistaan: kala painaa kielensä kitalakea vasten ja sylkee ulos voimakkaan vesisuihkun, jonka avulla se pudottaa hyönteisiä veteen. Vaikka suurimmatkin ampujakalat ovat vain noin 30-senttisiä, ne ampuvat helposti kolme […]