Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Archives:

Ähtäri Zoo eläinlajisto laajenee

Takini Kuvaaja: -Majestic- Ähtärin Eläinpuiston uuden Master Planin mukaisesti puistoon sijoitetaan uhanalaisia lajeja Aasiasta. Zoohon rakentuu laaja Aasian aroalue, jonka ensimmäinen laji on takini eli härkägemssi. Tämä luonnossa Himalajan vuoristossa elävä vuohieläin muuttaa Ähtäriin Korkeasaaren Eläintarhasta. Ähtäri Zoo on nyt ainoa eläintarha Suomessa, jossa voi nähdä takinit. Ähtärin Eläinpuiston uusi sisäinen Master Plan valmistuu vuoden lopussa […]

:KATSO VIDEO: Maailman pienimpien apinoiden perhe paisui kolmosilla Korkeasaaressa

Korkeasaaren pikkumarmosettien perheeseen on syntynyt kolme poikasta marraskuussa, eläintarha tiedottaa. Pikkumarmosettiemo synnyttää yleensä kaksoset, joten apinaperhe kasvoi odottamattoman paljon. Emo imettää poikasia, mutta muukin perhe osallistuu apinapienokaisten hoitoon. Esimerkiksi vanhemmat sisarukset ottavat marmosettivauvat vuorotellen turkkiinsa roikkumaan. Korkeasaaren perhelaumassa on 11 apinaa. Pikkumarmosetit ovat maailman pienimpiä kädellisiä. Aikuinen apina painaa vain reilut sata grammaa, vastasyntynyt 15. […]

Itämeren hallikannan kasvu jatkuu

Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin viime keväänä yli 32 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon ydinalueista, Suomen lounaissaaristossa, kannan koko on pysynyt suhteellisen vakaana 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Laskenta-jakson sääolosuhteet olivat vaihtelevia, mutta laskennat saatiin tehtyä onnistuneesti kaikilla merialueilla. Suomen alueen laskennoista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hallien laskentakanta, […]

:KATSO VIDEO: Ranualla syntyi kaksi jääkarhunpentua

  Venus-jääkarhun pentuja tarkkaillaan kameroiden ja mikrofonien avulla. Kuva: Ranuan eläinpuisto Ranuan eläinpuisto sai joululahjansa tänä vuonna muutaman viikon etuajassa, kun jääkarhunaaras Venus synnytti kaksi pentua torstaina 4.12. Lokakuun alusta saakka oli valkoisen karhuemon käytöstä seurattu ahkerasti pesäkameroiden välityksellä. Viitteitä tulevasta oli kuitenkin antanut jo loppukesän ja syksyn hyvä ruokahalu Venuksen valmistautuessa pitkään paastoon, sillä […]

Uusi tutkimustulos: Itämeren pyöriäiskannan koko noin 450 yksilöä

Itämeren äärimmäisen uhanalaisen pyöriäiskannan koko voidaan arvioida nyt aiempaa huomattavasti tarkemmin. Pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti myös Suomessa. Kansainvälisen SAMBAH-hankkeen neljä vuotta kestäneen aineistonkeruun ja analysoinnin perusteella Itämeren pyöriäismääräksi arvioidaan nyt noin 450 eläintä  (95 % luottamusväli 90–997). ”Suomen alueelta havaintoja saatiin lounaiselta avomerialueelta marras–huhtikuun välisenä aikana. Hankkeen tulokset osoittavat, että pyöriäinen on harvalukuinen mutta säännöllinen myös […]

Suomen susilaumojen määrä on kasvanut

Susilaumojen sijainti marraskuussa 2014. Riistakeskuksen aluetoimistojen ilmoittamia laumatietoja verrattiin suurpetohavaintojärjestelmä Tassun havaintomateriaaliin (1.8.–20.11.2014, n = 989). Vihreällä on merkitty laumat, joita Tassu-havainnot tukevat. Vaaleanpunaisella ja kysymysmerkillä merkittiin laumat, joiden tueksi Tassussa ei ollut yhtä havaintoa enempää. Suomen ja Venäjän rajalla olevat laumat on merkitty harmaalla värillä. Kuva: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion […]

Ympäristöministeriö: Saimaannorpan pesien kinostus Paras luontoteko 2013-2014

Paras luontoteko 2013-2014 -kilpailun voitto meni saimaannorpan pesien turvaksi vapaaehtoisvoimin tehdylle lumikinostustyölle. Lasten luontokasvatus sai kunniamaininnan. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen onnitteli Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitean valitsemaa voittajaa. “Saimaannorpan hyväksi tehty työ on hyvä esimerkki vapaaehtoistyöstä, jota suomalaiset tekevät uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Vapaaehtoisten rooli on erittäin tärkeä myös lajiston seurannassa ja lajien uhanalaisuuden arvioinnissa täydentämässä viranomaisten […]

Suomessa eli villisikoja jo kivikaudella

Villisikapesue Luonnontieteellisen museon Maailman luonto -näyttelyssä. Kuva: Marika Turtiainen / Luomus Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt, että villisikoja on ollut Suomessa jo kivikaudella. Arkeologisten luulöytöjen perusteella villisikoja on elänyt maassamme ainakin noin 8800–7900 vuotta sitten. Tähän asti on oletettu, että villisika olisi levinnyt Suomeen Virosta ja Venäjältä vasta 1950-luvulta alkaen. Tutkijaryhmän havainnot perustuvat muinaisten luulöytöjen […]

Naaleilla ei mene hyvin

  Kuvaaja: Michael Haferkamp Metsähallituksen Lapin luontopalvelut on tehnyt naaliseurantaa 1990-luvun lopulta lähtien. Tämän vuoden naalien pesätarkastuksissa ei havaittu merkkejä naaleista. Suomessa viimeisin naalinpesintä on todettu vuonna 1996.Metsähallituksen Lapin luontopalvelut tarkasti talven ja kesän 2014 aikana 213 naalin pesää pohjoisimmassa Lapissa. Yhdestäkään pesästä ei löydetty varmoja merkkejä naalin pesinnästä. Metsähallituksen rekisterissä on kaikkiaan 334 vanhaa […]

Vieraslajit hopearuutana ja mustatäplätokko luokiteltiin haitallisiksi

  Hopearuutana Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on muuttanut hopearuutanan ja mustatäplätokon vieraslajiluokituksen haitalliseksi. Ne uhkaavat alkuperäislajeja ja runsastuttuaan voivat aiheuttaa ekosysteemitason muutoksia vesiympäristöissä. Ensimmäiset yksilöt lajeista havaittiin Suomessa vuonna 2005, ja vielä kansallista vieraslajistrategiaa luotaessa vuonna 2010 havaintoja oli vain muutamista paikoista. Siksi hopearuutana ja mustatäplätokko sijoitettiin ensin luokkaan tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset. Sittemmin lajit ovat levittäytyneet […]