Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Archives:

WWF: Satoja uusia lajilöydöksiä Greater Mekong -alueella

Jättiläismäinen liito-orava, liitävä gekko, luolassa elävä silmätön hämähäkki ja kala, joka parittelee päällään. Nämä ovat esimerkkejä 367 uudesta lajista, joita tutkijat ovat löytäneet Kaakkois-Aasiassa sijaitsevalta Greater Mekong -alueelta vuosien 2012–2013 aikana. Uusista lajeista kertoo WWF:n tuore raportti, Maailman ympäristöpäivänä julkaistu Mysterious Mekong . ”Lajilöydökset vahvistavat sen, että Greater Mekong -alue on yksi maailman rikkaimmista ja monimuotoisimmista alueista”, […]

Kekomuurahaisten perimästä löytyi neljä kopiota tärkeästä ikääntymiseen ja lisääntymiseen vaikuttavasta geenistä

Kekomuurahainen (työläinen) Muurahaiskuningattaren pitkän iän ja hedelmällisyyden tausta on luultua monimutkaisempi. Vitellogeniini-nimistä geeniä on tutkittu paljon, koska se liittyy muurahais- ja mehiläiskuningattaren pitkään ikään ja lisääntymiseen. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat Claire Morandin ja Heikki Helanterä ryhmineen ovat löytäneet suomalaisen kekomuurahaisen perimästä kolme uutta vitellogeniini-geeniä. Uusien vitellogeniini-geenien löytyminen mullistaa käsityksiä hyönteisten sosiaalisen käytöksen geneettisestä säätelystä. Kolmen […]

Väitös: 6.6.: Kyykäärmeiden varoitussignalointi ja niiden matkijat (FM Janne Valkonen)

© Biopix: N Sloth FM Janne Valkosen väitöskirjan “Warning signalling in European vipers and their mimics: implications for conservation of the smooth snake” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Forsman (Linnaeus University Sweden) ja kustoksena professori Johanna Mappes (Jyväskylän yliopisto). Janne Valkonen on tutkinut väitöskirjassaan käärmeiden värityksen merkitystä.  Tutulla kyykäärmeellä, ja sen eurooppalaisilla sisarlajeilla on kaikilla sahalaitakuvio, jonka Valkonen on osoittanut toimivan […]

Eestimaa Looduse Fondi: Virolaiset vapaaehtoiset pelastivat tuhansia sammakoita

Vapaaehtoiset ovat kuljettaneet turvaan lähes 16·000 sammakkoa Virossa Kuvaoikeudet: Viron luonnonsäätiö Tuhannet virolaiset sammakot ovat saaneet tänä keväänä apua selviytyäkseen vilkasliikenteisten teiden ylityksestä. Vapaaehtoiset sammakoiden ystävät ovat kuljettaneet turvaan lähes 16 000 kurnuttajaa, jotka olivat talvihorroksen jälkeisessä unenpöpperössään kömpineet maanteille. – Silloin meidän ihmisten täytyy puuttua peliin, koska muuten ne päätyvät usein autojen alle, sanoi biologi […]

Vieraslajitietoa kaikkien saataville – Kansallinen vieraslajiportaali avautui

Haitalliset vieraslajit uhkaavat sekä luontoa että puutarhoja. Mutta miten tunnistaa haitallinen vieraslaji etelänruttojuuri tai mustatäplätokko? Miten torjua erittäin haitallista jättiputkea tai rapuruttoa? Entä minne niistä voi ilmoittaa? Vieraslajeja koskevaa tietoa löytyy nyt helposti – kansallinen vieraslajiportaali www.vieraslajit.fi on avattu kaikkien käyttöön. Ennen valtakunnallisesti hajallaan ollut vieraslajitieto on nyt koottu yhteen osoitteeseen – keskitetysti kaikkien saataville. […]

WWF: Apukinoskuutit liikkuvat vaarallisilla vesillä

Kuutti Kuvaoikeudet: Juha Taskinen Neljä apukinoksiin syntynyttä kuuttia sai seurantalaitteen tänä keväänä Pihlajavedellä. Kolme niistä on jo laajentanut elinpiiriään verkkorajoitusalueen ulkopuolelle, selviää Itä-Suomen yliopiston toteuttamasta tutkimuksesta. Kuuttien seurannassa kokeillaan tänä vuonna uutta tekniikkaa, jonka tarjoama aineisto on äärimmäisen tarkkaa. Tutkimuksen erityishuomio kohdistuu siihen, miten kuuttien elinpiiri sijoittuu suhteessa verkkokalastusrajoituksiin. ”Kuutit aloittavat elinpiirinsä laajentamisen tyypillisesti toukokuun […]

Majavakannat lähes ennallaan

Kanadanmajava (Castor canadensis) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan euroopanmajavakanta on lähes ennallaan. Euroopanmajavien vähimmäismääräksi arvioidaan 2 400 yksilöä. Kanadanmajavia on vähintään 3 700, ja kanta on hieman pienentynyt vuonna 2010 tehdyn laskennan jälkeen. Kanadanmajava leviää kuitenkin länteen kohti euroopanmajavan levinneisyysaluetta. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää nyt melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Euroopanmajavan levinneisyyden ydinalue […]

Väitös Oulun yliopistossa: Siepot kopioivat joustavasti lajitovereidensa ja kilpailevien talitiaisten pesäpaikan valintoja

Sepelsieppo (Ficedula albicollis) on pieni hyönteissyöjä, joka muistuttaa kirjosieppoa. Kun sepelsiepot saapuvat muuttomatkaltaan Afrikasta, tarvitsevat ne tietoa elinympäristön laadusta valitakseen hyvän pesäpaikan. Tietoa ne voivat hankkia tutkimalla elinympäristöä itse, mutta se voi olla hidasta. Tiedon hankkiminen muilta yksilöiltä, ns. sosiaalisen informaation käyttö, voi olla nopeampi tie hyvän pesäpaikan löytämiseksi. Talitiaisen on aikaisemmin osoitettu olevan hyvä […]

Helsingin yliopisto: Lintujen maapesät viljelijän näkyville lämpökameran avulla

Lämpökameran kuvaa töyhtöhyypän pesästä. Tutkijat kehittävät Suomessa lämpökamerajärjestelmää, jolla viljelijä voisi havaita ja väistää ajoissa pelloilla pesivien lintujen pesät. Monet lintulajit ovat sopeutuneet pesimään pelto- ja niittyaukeilla. Kun viljelymaille mennään yhä suuremmilla koneilla, maapesien havaitseminen ja niiden väistäminen on muuttunut hankalammaksi. Lintujen käytöstä seuraamalla pesän summittaisen sijainnin pystyy joskus päättelemään, mutta itse pesiä on usein […]

:KATSO VIDEO: Korkeasaaren Leijonaemo ja pennut ulkoilevat jo

Kuvaoikeudet: Korkeasaari Korkeasaaren aasianleijonaemo on ulkoillut pentujensa kanssa ensimmäisiä kertoja tällä viikolla. Eläintarhaan lähipäivinä saapuvaa yleisöä pyydetään erityiseen huomaavaisuuteen Kissalaaksossa, jotta ensimmäistä pentuettaan hoivaava naarasleijona tuntisi ympäristönsä turvalliseksi. Tarhan edustalla tulee liikkua hiljaa ja rauhallisesti, eikä aidatulle alueelle saa mennä. Emo ei myöskään pidä siitä, jos pentuja jäädään tarkkailemaan pitkäksi aikaa.