Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Archives:

Väitös Oulun yliopistossa: Siepot kopioivat joustavasti lajitovereidensa ja kilpailevien talitiaisten pesäpaikan valintoja

Sepelsieppo (Ficedula albicollis) on pieni hyönteissyöjä, joka muistuttaa kirjosieppoa. Kun sepelsiepot saapuvat muuttomatkaltaan Afrikasta, tarvitsevat ne tietoa elinympäristön laadusta valitakseen hyvän pesäpaikan. Tietoa ne voivat hankkia tutkimalla elinympäristöä itse, mutta se voi olla hidasta. Tiedon hankkiminen muilta yksilöiltä, ns. sosiaalisen informaation käyttö, voi olla nopeampi tie hyvän pesäpaikan löytämiseksi. Talitiaisen on aikaisemmin osoitettu olevan hyvä […]

Helsingin yliopisto: Lintujen maapesät viljelijän näkyville lämpökameran avulla

Lämpökameran kuvaa töyhtöhyypän pesästä. Tutkijat kehittävät Suomessa lämpökamerajärjestelmää, jolla viljelijä voisi havaita ja väistää ajoissa pelloilla pesivien lintujen pesät. Monet lintulajit ovat sopeutuneet pesimään pelto- ja niittyaukeilla. Kun viljelymaille mennään yhä suuremmilla koneilla, maapesien havaitseminen ja niiden väistäminen on muuttunut hankalammaksi. Lintujen käytöstä seuraamalla pesän summittaisen sijainnin pystyy joskus päättelemään, mutta itse pesiä on usein […]

:KATSO VIDEO: Korkeasaaren Leijonaemo ja pennut ulkoilevat jo

Kuvaoikeudet: Korkeasaari Korkeasaaren aasianleijonaemo on ulkoillut pentujensa kanssa ensimmäisiä kertoja tällä viikolla. Eläintarhaan lähipäivinä saapuvaa yleisöä pyydetään erityiseen huomaavaisuuteen Kissalaaksossa, jotta ensimmäistä pentuettaan hoivaava naarasleijona tuntisi ympäristönsä turvalliseksi. Tarhan edustalla tulee liikkua hiljaa ja rauhallisesti, eikä aidatulle alueelle saa mennä. Emo ei myöskään pidä siitä, jos pentuja jäädään tarkkailemaan pitkäksi aikaa.

Löysitkö mehiläisparven? Parvia nappaavat tarhaajat ovat nyt kartalla

Mehiläinen sekoitetaan usein kimalaiseen ja ampiaiseen. Mehiläiset ovat paikoin alkaneet jo parveilla. Parveiluaika on touko-kesäkuusta heinäkuun loppuun. Jos löydät mehiläisparven, ilmoita siitä parvia kiinniottavalle mehiläistarhaalle. Varmistathan myös, että kyseessä on varmasti mehiläiset, eikä esimerkiksi ampiaiset. SML on listannut mehiläisparvia kiinniottavat tarhaajat kartalle. Sieltä avun tarvitsijan on helppo katsoa lähin auttava mehiläistarhaaja. Lista ja kartta löytyvät […]

Metsähallitus: Saimaannorppien pesintä onnistui odotettua paremmin – etsinnöissä löydetty lisää poikasia

Kuvaoikeudet: Itä-Suomen yliopisto (UEF) Lähes lumettoman talven vuoksi Saimaalla ei ollut luonnonkinoksia norppien pesintään. Synnytyspaikoiksi kolattiin 241 apukinosta, joista noin 90 % oli pesintäkäytössä. Poikkeuksellisen talven vuoksi pesäpaikoilla sukellettiin jäiden lähdön jälkeen varmistaen poikasten eli kuuttien syntymät. Tarkistuksien jälkeen Metsähallituksen luontopalvelujen löytämien kuuttien määrä on 58, joista 56 syntyi apukinoksiin. Suojelumenetelmänä pesintäkinosten tekeminen onnistui odotettua paremmin. […]

Kuopion luonnontieteellinen museo: Kuopion museon näyttely nostaa esiin pölyttäjien merkityksen

Mehiläinen on tärkeimpiä pölyttäjähyönteisiä. (Kuva: A & E Ylönen) Kuopion luonnontieteellisessä museossa avautui keskiviikkona Pölyttäjät-näyttely. Näyttely esittelee pölyttäjien merkitystä arkielämäämme ja pohtii, miten käy sekä luonnolle että ihmiselle, jos pölyttäjien elinympäristöjen väheneminen jatkuu. Kukkien mesi ja siitepöly houkuttelevat paitsi hyönteisiä, niin myös monia selkärankaisia eläimiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi linnut ja lepakot. Hyönteisistä tehokkaimpia pölyttäjiä ovat […]

:KATSO VIDEO: Korkeasaaressa hoidetaan villisian porsasta

Korkeasaaren villieläinsairaalassa on hoidossa villisian porsas. Pahnueestaan eksynyt porsas etsi Sipoossa turvaa ihmisten keskuudesta ja pelastuslaitos toimitti eläimen Korkeasaareen. Villieläinsairaalassa ei ole ennen hoidettu villisikoja, mutta kahden viikon kuluessa pirteän potilaan paino on tuplaantunut oravanmaitokorvikkeella ja kauravellillä neljään kiloon. Villisiat ovat laumaeläimiä ja muiden villisikojen puutteessa seurankipeä porsas hakeutuu ihmishoitajiensa läheisyyteen. Se on tottunut ihmisiin […]

Venäjän Karjalassa hieman enemmän metsäpeuroja kuin Suomessa

Kuvaaja: Mari Lehmonen (2012) Helsinki Zoo archives Karjalan tutkimuskeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän lentolaskennan mukaan Venäjän Karjalassa on enintään 2 400 metsäpeuraa. Suomessa metsäpeuroja on noin 1 900. Karjalan metsäpeurakanta on pienentynyt huomattavasti edellisestä, vuonna 2003 tehdystä kannanarviosta. Tuolloin peurojen määräksi arvioitiin noin 3 000. Karjalan metsäpeurat laskettiin maaliskuussa 2014. Metsäpeurojen esiintymisalue Karjalassa […]

Oletko nähnyt puutiaisen? Auta tutkijaa ja kerro havainnostasi

Puutiaisten levinneisyysalueita kartoitetaan koko Suomen kattavasti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Turun yliopiston biologian laitoksen tutkimusmenetelmänä on kansalaiskysely, johon voi vastata nettiosoitteessa www.puutiaiset.fi. ​Suppeampien tutkimusten sekä yleisöltä ja tiedotusvälineistä saatujen havaintojen perusteella puutiaisten määrän on todettu kasvaneen merkittävästi, ja ne ovat levittäytyneet yhä laajemmalle alueelle Suomessa. – Kesinä 2012 ja 2013 Seilin saarella Saaristomerellä tehtyjen elinympäristökartoituksen perusteella […]

Smithsonian Institution: “Kadonnut” käärme ilmestyi julkisuuteen

Clarionin yökäärme löydettiin ensi kerran vuonna 1936, mutta sen jälkeen siitä ei tehty havaintoja. Kuva: Daniel Mulcahy/Smithsonian Institution Tiedemiehet ovat löytäneet Meksikosta jo kertaalleen kadonneeksi luullun käärmeen, Clarionin yökäärmeen. Nimensä se on saanut Clarionin saaresta, joka on Tyynessämeressä noin 400 kilometrin päässä Meksikon rannikosta. Käärme löydettiin ensi kerran vuonna 1936, mutta sen jälkeen siitä ei […]