Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Trooppisista metsistä löytyi uusia pistiäislajeja, joille on kehittynyt niskasuojus

June 27, 2016 by Posted in: Hyönteiset

uusi_pistiaislaji

Kuvaaja: Ilari E. Sääksjärvi / Turun yliopisto

Turun yliopiston eläinmuseon tutkimusryhmä oli mukana kansainvälisessä hankkeessa, jonka aikana Väli- ja Etelä-Amerikasta kuvattiin 11 tieteelle uutta loispistiäislajia. Jokaiselle uudelle lajille on kehittynyt pään takaosaan erikoinen niskasuojus, joka mahdollisesti suojaa pistiäisiä petojen hyökkäyksiä vastaan.

Turun yliopiston eläinmuseon tutkijat ovat selvittäneet trooppisten loishyönteisten monimuotoisuutta jo lähes 20 vuoden ajan. Tutkimusten aikana on löytynyt suuri määrä tieteelle tuntemattomia lajeja. Monet uudet lajit ovat ulkomuodoltaan mielikuvitusta kiehtovia.

– Uudessa tutkimuksessa kuvatut loispistiäislajit ovat väritykseltään kauniita. Räikeä väritys pelottaa pistiäisiä saalistavia petoja. Jos varoitusvärit kuitenkin pettäisivät, niin lajeilla on takataskussaan vielä toinen suojautumiskeino. Uusille lajeille on kehittynyt niskasuojus, joka muodostuu pään takaosassa olevasta kitiiniharjusta. Se suojaa pään ja keskiruumiin välistä heikkoa kiinnittymiskohtaa ja toimii eräänlaisena kypärän jatkeena, kertoo eläinmuseon esimies Ilari E. Sääksjärvi.

Nyt löydetyt uudet loispistiäislajit kuuluvat Clistopyga-sukuun, jonka lajit loisivat hämähäkeillä. Ne lamauttavat hämähäkin myrkkypistoksella ja munivat sen jälkeen hämähäkin tai niiden vartioimien munakoteloiden päälle. Loismunasta kuoriutuva toukka käyttää ravintonaan lamautetun hämähäkin tai seittikotelossa kehittyvät munat ja poikaset.

Väli- ja Etelä-Amerikan trooppisista metsistä löytyy vielä paljon tieteelle tuntemattomia lajeja. Samanaikaisesti lajeja häviää kiihtyvällä nopeudella ihmistoiminnan vaikutuksesta.

– Nyt kuvatut uudet lajit ovat hyviä esimerkkejä niistä erikoisuuksista, joita kätkeytyy trooppisten sademetsien varjoihin. Jokaisella lajilla on takanaan miljoonien vuosien pituinen ja monimutkainen kehityshistoria. Siitä huolimatta ne voivat hävitä silmänräpäyksessä esimerkiksi nopeasti etenevien trooppisten metsänhakkuiden tai kaivostoiminnan takia. Liian moni upea laji ehtii tuhoutua jo ennen löytymistään, Sääksjärvi huokaa.

Turun yliopisto jatkaa trooppisten loishyönteisten monimuotoisuuden selvittämistä Länsi-Amazonian ja Andien alueella. Jokaisella tutkimusretkellä havaitaan lajeja, joiden elintavoista ei tiedetä vielä mitään.