Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Pitkäaikaisseuranta toi esiin suuria muutoksia Turun saariston linnustossa – merikotka palannut, haahka-kanta hiipunut

October 23, 2017 by Posted in: Linnut

haahka-naaras_emmakosonen

Haahka naaras (kuva: Emma Kosonen)

Uunituore raportti saaristolintulintulaskentojen tuloksista viimeisten 25 vuoden ajalta kokoaa yhteen linnustotietoja viime vuosisadan alkupuolelta alkaen. Raportti kertoo suurista muutoksista: runsaimman merilinnun, haahkan, määrät saavuttivat huippunsa 1990-luvun puolivälissä, sittemmin merikotkan paluu on merkittävimpänä tekijänä vaikuttanut haahka-kannan romahdukseen ulkosaaristossa. Samalla kun eräät lintulajit ovat vähentyneet, ovat toiset osoittautuneet voittajiksi. Laaja ja monimuotoinen Turun saaristo on lajirikkaudessa ja parimäärissä mitattuna maamme arvokkaimpia lintualueita.

Saaristolintuja on laskettu Turun saaristossa kymmenellä laskenta-alueella, jotka sijoittuvat sisä-,väli- ja ulkosaaristoon. Seurannassa on mukana 447 luotoa Turun Ruissalon lähivesiltä aina ulkomerelle, Utön eteläpuolelle asti. Raportissa esitetyt tulokset kuvaavat kannanmuutoksia kyseisillä laskenta-alueilla.

Pedot vaikuttavat kantoihin

Tutkimusten mukaan merikotka ja minkki, sekä ulkosaaristossakin lisääntyneet kettu ja supikoira ovat vaikuttaneet suuresti saariston eliöyhteisöihin. Haahkakannan romahdus Turun saariston mereisimmissä osissa johtuu pääosin merikotkan, Itämeren ravintoketjun huippupedon paluusta neljän-viidenkymmenen vuoden poissaolon jälkeen. Merikotkan runsastuminen on luultavasti vaikuttanut myös merihanhen ja ristisorsan parimääriin etenkin ulkosaaristossa.

Myös harmaalokki ja merilokki ovat vähentyneet ulko- ja välisaaristossa, eivät kuitenkaan sisäsaaristossa. Samaan aikaan useat lintulajit ovat lisääntyneet, mm. valkoposkihanhen määrät sisäsaaristossa ovat kymmenkertaistuneet.

Vaikka laskenta-alueilla on havaittu vain muutamien lajien taantuvan, on niillä tavattavien, valtakunnallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien määrä noussut huolestuttavasti kahdeksasta yhdeksääntoista viimeisten viidentoista vuoden aikana, kun uhanalaisluokituksia on  arvioitu uudelleen. Useat uhanalaisiksi luokitellut lajit, kuten tukkasotka, tukkakoskelo, pilkkasiipi ja punajalkaviklo, näyttävät selviävän Turun saaristossa muuta maata paremmin. Maailman suomalaisimman lintulajin, selkälokin, kanta on laskenta-alueella muutaman prosentin kasvussa.

Suurimmalla osalla saariston lintulajeista pesimäkannat ovat Turun saaristossa joko kasvaneet tai pysyneet vakaina. Myös Suomen saaristojen uhanalaisimman kahlaajan, karikukon, kanta on Turun ulkosaaristossa vahva ja vakaa, vaikkakin välisaaristossa sen parimäärä on huomattavasti vähentynyt.

Ihmisen aiheuttamat muutokset

Saariston lintukantoihin vaikuttavat luonnollisten tekijöiden lisäksi monet ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten Itämeren rehevöityminen, ympäristömyrkyt, öljypäästöt, muutokset metsästyskulttuurissa ja muutokset talvehtimisalueiden oloissa.

Pienpetojen tehopyynti on ollut yksi keskeinen tekijä ulkosaariston lintukantojen suojelussa. Metsähallitus on organisoinut vuosittain ulkosaariston pienpetopyyntiä, jossa alueelta poistetaan minkkejä, sekä pienemmissä määrin supikoiria ja kettuja. Pienpetojen poistamisesta ovat hyötyneet erityisesti pienikokoiset sorsalinnut, monet kahlaajat, tiirat ja kalalokki.

Tämän raportin ovat rahoittaneet Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut ja Turun kaupungin ympäristönsuojelu, ja se on tehty yhteistyössä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian tutkijoiden kanssa. Laskennoista ovat vastanneet Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut, Turun kaupungin ympäristönsuojelu, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian tutkijat, sekä lukuisat vapaaehtoiset lintulaskijat. Pienpetojen poistosta ovat vastanneet metsästäjät.

Raportti on luettavissa pdf-muodossa Metsähallituksen sivuilta: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2163 .