Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Maailma perhosen silmin

June 8, 2018 by Posted in: Hyönteiset

taplasiilikasnaaras

Täpläsiilikäsnaaras

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Johanna Mappeksen tutkimusryhmä on ollut mukana kansainvälisessä yhteistyöprojektissa selvittämässä, kuinka Täpläsiilikäs perhoset näkevät maailman. Tutkijat havaitsivat perhosten näkevän oman lajin yksilöt eri värisinä auttaen niitä parinvalinnassa.

Eläimet hyötyvät väreistä monella tavalla. Ne auttavat naamioitumisessa, kumppanin valinnassa, viestinnässä ja eloonjäämisessä. Väritys tekee eläimistä helposti tunnistettavan ja välittää signaaleja myös muille lajeille. Esimerkiksi perhosia saalistavat linnut havaitsevat helposti värikkäät perhoset. Linnut kuitenkin oppivat välttämään värikkäitä perhosia nopeasti kerran pahanmakuista perhosta maistettuaan. Räikeä väri kertookin linnuille eläimen pahasta mausta toimien linnuille varoitussignaalina.

– Jotta ymmärtäisimme paremmin, mitä eläinten signaalit tarkoittavat, täytyy meidän katsoa maailmaa eläinten silmin. Värien merkityksen ymmärtäminen auttaakin meitä ymmärtämään paremmin eläinten välisiä vuorovaikutussuhteita., kertoo prof. Johanna Mappes bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Väritys on elintärkeä biologinen piirre

Julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selvittivät, miten perhoset näkevät lajitoverinsa sekä miten perhosia saalistavat linnut näkevät saaliinsa. Tutkijat havaitsivat, ettei täpläsiilikäskoiras erota punaisen ja keltaisen naaraan värieroa, joten seksuaalivalinta ei selitä naaraiden väritystä. Linnut sen sijaan varovat voimakkaimmin punaista. Täpläsiilikäsnaaras näkee kuitenkin eron valkoisen ja keltaisen koiraan välillä, joka  auttanee naaraita parinvalinnassa. Lisäksi tutkijat vahvistivat lintujen erottavan kaiken väriset perhoset vaikeuksitta.

– Tarkastelemalla maailmaa muidenkin kuin ihmisten silmin, voimme huomata meille aiemmin näkymättömiä signaaleja. Näitä havaintoja voidaan hyödyntää esimerkiksi vaatteiden suunnittelussa, lääketieteessä tai turvallisuudessa, kertoo Mappes.

Tutkimus on julkaistu Functional Ecology –lehdessä 15.3.2018