Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Majavat vaikuttavat ilmastoon: Majavien patoaltaat sekä sitovat että vapauttavat hiiltä

August 6, 2018 by Posted in: Yleiset uutiset

beaver-animal-in-water-castor-canadensis-725x483

Kasvavat majavapopulaatiot ovat luoneet suuria määriä uusia elinympäristöjä jokien ja lampien reunamille. Majavien tekemät padot nostavat veden pintaa, jolloin vesi pääsee liuottamaan maalta orgaanista hiiltä. Patoaltaista hiiltä karkaa ilmakehään. Osa siitä myös vajoaa pohjaan, päätyy kasvien käyttöön tai valuu veden mukana alajuoksulle.

– Majavien määrän lisääntymisellä on siis ilmastollisia vaikutuksia, sillä vedenpinnan nousu vaikuttaa majavien patoaltaiden, veden ja ilman rajapinnan sekä vesialuetta lähinnä olevan maakaistaleen hiilitaseeseen, sanoo yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta.

Nykyarvion mukaan majavalammikot vaihtelevat hiilinieluista hiilen lähteisiin. Majava-altaat ja majavien synnyttämät niityt voivat sitoa jopa 470 000 tonnia hiiltä vuodessa, tai ne voivat vapauttaa 820 000 tonnia vuositasolla. Samanaikainen hiilinielun ja hiilen lähteen rooli tekee majavien muokkaamasta maisemasta monimutkaisen.

Majava muokkaa maisemaa jatkuvasti

Majavaperhe muuttaa asuinsijaa yleensä 3–5 vuoden välein, mutta voi olla samalla paikalla jopa parikymmentä vuottakin. Majavien lähdön jälkeen pato rapautuu vähitellen ja allas tyhjenee täyttyäkseen kenties kymmenen vuoden kuluttua uudelleen, kun paluumuuttajat korjaavat padon. Majavien asuinsijat ovatkin jatkuvassa muutoksessa maaekosysteemistä vesiekosysteemiksi ja takaisin.

Majavat metsästettiin lähes sukupuuttoon 1900-luvun alussa sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikan keski- ja eteläosissa. Arvioiden mukaan Euroopassa oli ennen metsästyksen alkamista kymmenen miljoonaa majavaa, joista vain noin tuhat selviytyi pienissä, eristyneissä populaatioissa eri puolilla mannerta.

Suomessakin majava oli runsaslukuinen. Se oli täällä vuosituhannet yleisintä munaissuomalaisten riistaa, ennen kuin se 1800-luvun loppupuolella metsästettiin sukupuuttoon.

– On ilmeistä, ettei nykyihmisellä ole itse asiassa käsitystä ”luonnontilaisista” lampi- ja puroekosysteemeistä, sillä kaikki tutkimus on aloitettu vasta majavien poiston jälkeen, Petri Nummi toteaa.

Majavien määrä on vähitellen kasvanut, ja viisi vuotta sitten niitä arvioitiin olevan Euroopassa vähintään miljoona yksilöä. Näistä suurin osa on alkuperäistä euroopanmajavaa, mutta esimerkiksi Suomen nykyinen majavakanta on peräisin 1930-luvun lopulla tehdyistä amerikan- ja euroopanmajavan siirtoistutuksista. Euroopan- ja amerikanmajava eivät risteydy keskenään.

Artikkeli:

Petri Nummi, Mia Vehkaoja, Jukka Pumpanen, Anne Ojala. Beavers affect carbon biogeochemistry: both short‐term and long‐term processes are involved. Mammal Review https://doi.org/10.1111/mam.12134