Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Mangustinpentujen saama ylimääräinen hoiva tuo etuja seuraavallekin sukupolvelle

February 27, 2019 by Posted in: Yleiset uutiset

25aa7b37-2989-4495-8d58-3031ae8775c8-w_576_h_2000

Ne seepramangustin pennut, joilla on elämänsä ensi kuukausina henkilökohtainen kaitsija, pärjäävät aikuisinakin paremmin ja lisääntyvät menestyksekkäämmin. Kuva: Emma Vitikainen

Seepramangustien varhaislapsuudessa saaman huolenpidon hyödyt eivät lopu siihen kun hoiva päättyy, vaan jatkuvat vuosien päähän aikuisikään saakka. Yhteistyön tuomilla pysyvillä eduilla on voinut olla merkittävä vaikutus myös muiden sosiaalisten lajien, kuten ihmisen, kehitykseen, terveyteen ja elinkaaren evoluutioon.

Seepramangustit elävät perheryhmissä, joissa pennut hoidetaan yhdessä. Naaraat synnyttävät samana päivänä, ja imettävät toistensa poikasia.

Pennut eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia. Joillain pennuilla on elämän ensimmäisten kuukausien aikana jatkuvasti henkilökohtainen kaitsija: vanhempi laumanjäsen, joka ei ole sen emo tai isä. Kaitsijat kantavat, sukivat ja suojelevat pentuja. Samalla ne välittävät pennuille elinikäisiä tapoja ja käyttäytymismalleja. Pennut kilpailevat kaitsijoiden huomiosta, ja osa pennuista joutuu pärjäämään pienestä pitäen omillaan.

Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta ja professori Michael Cant Exeterin yliopistosta ovat osoittaneet, että mangustinpentujen kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana saamalla hoivalla on olennaisen tärkeä rooli sekä urosten että naaraiden elinikäisessä menestyksessä.

Pennut, jotka viettivät paljon aikaa kaitsijan seurassa, olivat sukukypsyyden saavuttaessaan painavampia kuin heikommin hoidetut ikä- ja pentuetoverinsa. Painavammat mangustit puolestaan pärjäävät paremmin lisääntymiskilpailussa.

Erityisesti naaraspentujen saamalla huolenpidolla oli suuri vaikutus niiden koko aikuisiän mittaiselle lisääntymismenestykselle. Hoivan määrä vaikutti niiden poikasten määrään senkin jälkeen, kun koon vaikutukset oli huomioitu.

– Eniten hoivaa ja huolenpitoa ensimmäisten elinkuukausiensa aikana saaneet pennut lisääntyvät aikuisena tehokkaammin, ja saavat eniten poikasia painosta riippumatta. Tämä puolestaan tarkoittaa, että huolenpidon vaikutukset ulottuvat sukupolvien yli, Emma Vitikainen sanoo.

Tutkimus tarjoaa kiehtovan näkymän siihen, miten hoivaava käyttäytyminen muokkaa sosiaalisten eläinten, kuten ihmisen, elämänkaarta. Sosiaaliset eläimet kasvavat perheryhmissä, joissa jälkeläisistä huolehtivat vanhempien lisäksi myös muut yhteisön jäsenet.

– Tiedämme, että varhain elämässä saadulla huolenpidolla on merkittävät vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksemme osoittaa, että myös mangusteilla hyväosaisuus kasautuu – suuremmat pennut saavat enemmän hoivaa ja menestyvät kaiken kaikkiaan paremmin.

Tutkimus perustuu 17 vuoden aikana kerättyyn aineistoon luonnonvaraisista seepramangusteista Ugandassa.

Artikkeli:

Michael Cant, Emma Vitikainen, Faye Thompson ja Harry MarshallLive long and prosper: durable benefits of early-life care in banded mongooses. Philosophical Transactions of the Royal Society B. Volume 374, issue 1770. 25 February 2019, doi: 10.1098/rstb.2018.0114