Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

:VÄITÖS: Uhanalaisen saimaannorpan käyttäytymistä voidaan tarkkailla entistä yksilöllisemmin

May 29, 2019 by Posted in: Väitökset

 

1024px-Pusa_hispida_saimensis_1_Jouni_Koskela

Kuva: Jouni Koskela – Metsähallitus

Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen ja kohtaa suuria haasteita ilmastonmuutoksen edetessä. Ilmastonmuutos haittaa etenkin norppien jäähän ja lumeen vahvasti sidoksissa olevaa pesintää. Samalla leudot talvet myös hankaloittavat luotettavaa kannanseurantaa, sillä nykyinen menetelmä perustuu vuotuisiin pesälaskentoihin. Pesälaskennoissa määritetään talviaikaisten pesien määrää ja niiden sijainteja.

Filosofian maisteri Meeri Koivuniemen väitöskirjatutkimus tuo uutta ja yksityiskohtaisempaa tietoa saimaannorpan käyttäytymisekologiasta. Väitöskirjassa kehitettiin uusi kannanseurantamenetelmä norppakannan monitorointiin käyttämällä ensimmäistä kertaa saimaannorpalla yksilöntunnistus- ja merkintä-takaisinpyyntimenetelmiä. Tämä uusi menetelmä ja aiempaa tarkempi käyttäytymisen tunteminen ovat erittäin tärkeitä tämän norpan alalajin tehokkaassa seurannassa ja suojelutoimenpiteiden kohdentamisessa.

 

Piilossa tapahtuva talvikäyttäytyminen paremmin esiin

Saimaannorpan talviaikaisen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää muuttuvassa ilmastossa. Talvella norpat ovat pääasiassa näkymättömissä jään alla ja lumipesien suojassa, mutta telemetriaseuranta mahdollistaa yksilöiden liikkumisen ja elinpiirien tutkimisen. Saimaannorpan elinpiiri on talvella pieni. Tutkimuksessa havaittiin, että norpan liikkuminen on talvisin rajoittunut vain 7.4 neliökilometrin alueelle ja norpat käyttävät samoja talvielinpiirejä vuodesta toiseen. Pesässään norppa on keskimäärin kuusi tuntia joka toinen päivä. Pesiä ja muita levähdyspaikkoja norpalla on myös enemmän kuin aiemmin on oletettu.

Hyvä pesimäpaikka on myös puolustamisen arvoinen. Tutkimuksessa saatiinkin viitteitä norppanaaraiden territoriaalisesta käyttäytymisestä toisia naaraita kohtaan. Lisäksi urokset saattavat tarjota pesiään naaraille, sillä naaraan havaittiin ottaneen käyttöön uroksen aiemmin saman talven aikana käyttämän pesän. Tietoa talviaikaisten makuupaikkojen käytöstä voidaan hyödyntää pesälaskentamenetelmän uudelleen arvioinnissa ja maankäytön suunnittelussa.

 

Norpan turkkikuvio on kuin sormenjälki

Väitöskirjassa kehitettiin norpan kiehkuraisiin turkkikuvioihin perustuva yksilöntunnistus- eli photo-ID-menetelmä. Norpat kuvattiin yksilöntunnistusta varten järjestelmä- ja riistakameroilla karvanvaihtoaikaisilta makuukiviltä. Turkkikuvioiden havaittiin säilyvän samankaltaisina koko hylkeiden elämän, mikä mahdollistaa yksilöiden koko elinkaarten seuraamisen. Tutkimuksen osana avattiin myös Norppagalleria (www.norppagalleria.fi), jossa kaikki kuvatut saimaannorpat ovat yleisölle nähtävissä.  Sivuston kautta kansalaiset voivat osallistua tutkimukseen lataamalla sinne omat norppakuvansa. Norppagalleriassa on tällä hetkellä runsaat 400 yksilöä ympäri Saimaata jopa parinkymmenen vuoden ajalta.

Photo-ID-tutkimus vahvisti osaltaan käsitystä saimaannorpan vankasta paikkauskollisuudesta.  Karvanvaihtoaikaan norpat käyttivät muutamaa makuupaikkaa parin kilometrin säteellä ja olivat tyypillisesti samoilla alueilla vuodesta toiseen. Kaikki kymmenen yksilöä, joita seurattiin kuutista aikuisuuteen, jäivät synnyinseuduilleen, tai palasivat sinne takaisin käytyään tilapäisesti kauempana. Myös lähes kaikki synnyttäneet naaraat pysyivät aiemmilla alueillaan.  Geenivirta Saimaan eri lisääntymisalueiden välillä onkin vähäistä, mutta pientä muuttoliikettä myös havaittiin, sillä 12 yksilöä liikkui aiemmalta elinalueeltaan toiselle. Suurinta muuttoliike on norpparunsaalta Pihlajavedeltä muille alueille.

 

Keino kannanarviointiin tulevaisuudessa

Väitöskirjatyössä testattiin yksilöntunnistukseen pohjautuvaa merkintä-takaisinpyyntimenetelmää arvioimaan osapopulaatioiden suuruutta kahdella saimaannorpan tärkeimmällä lisääntymisalueella. Tutkimuksen tulokset tukevat Metsähallituksen pesälaskentamenetelmän arvioita; molempien menetelmien perusteella kanta kasvaa. Photo-ID kanta-arvio on todennäköisesti pienempi kuin kannan todellinen koko, eli se tarjoaa minimiarvion kannan koosta. Heikentyneet talviolosuhteet ovat vaikeuttaneet nykyistä pesälaskentamenetelmää, kun taas photo-ID ei ole säästä riippuvainen.

Tulevaisuudessa photo-ID:hen perustuva merkintä-takaisinpyynti menetelmä luo mahdollisuuden toistettavaan ja entistä systemaattisempaan kannan koon arviointiin. Koko Saimaan yksilöiden kuvaaminen on aloitettu vuonna 2016, ja menetelmä tulee tuottamaan tarkkaa tietoa populaatiosta sen eri lisääntymisalueilla. Photo-ID avaakin aivan uuden lähestymistavan norppatutkimukseen. Kannan koon arvioinnin lisäksi sen avulla on mahdollista arvioida muun muassa levinneisyyttä, levittäytymistä, selviytymistä, terveydentilaa ja sosiaalisia verkostoja, jotka ovat kaikki tärkeitä tutkimuskohteita saimaannorppien tulevaisuuden uhkia arvioitaessa.

FM Meeri Koivuniemen ympäristö- ja biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Monitoring the endangered Saimaa ringed seal in a changing climate (Uhanalaisen saimaannorpan monitorointi muuttuvassa ilmastossa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii akatemiaprofessori Virpi Lummaa Turun yliopistosta ja kustoksena professori Raine KortetItä-Suomen yliopistosta.