Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Erittäin harvinaiset kuhertajagasellit ovat saaneet Korkeasaaressa kolme vasaa – Emon hylkäämä vasa otettiin tuttipulloruokintaan

June 7, 2019 by Posted in: Korkeasaari

Picture by: Annika Sorjonen (2019)rKorkeasaari Zoo

Annika Sorjonen / Korkeasaari

Korkeasaaren kuhertajagaselleille on syntynyt kolme vasaa. Yksi niistä, emon hylkäämä vasa, olisi menehtynyt, elleivät eläintenhoitajat olisi ottaneet sitä hoiviinsa. Vain kahdessa Euroopan eläintarhassa on isot lisääntyvät kuhertajagasellilaumat, joten kaikki vasat ovat erittäin toivottuja, eikä yhtäkään haluta menettää.

Arkojen gasellien vasomiskauteen varauduttiin rajaamalla yleisön kulkua tarhan luona. Yksi gaselliemoista synnytti toukokuun puolivälissä kaksoset. Se keskittyi hoitamaan pienempää naarasvasaa, eikä imettänyt urosvasaa. Eläintenhoitajat pelastivat unohdetun vasan ja sille sisustettiin gasellitalliin pikavauhtia oma minitarha, jossa sitä ruokittiin tuttipullosta lämpimällä vuohen- ja lampaanmaidon korvikkeella kuudesti päivässä. Nyt vasa on kolmen viikon ikäinen, yli kolmen kilon painoinen, ja kirmailee päivittäin reippaasti muun lauman sekä muiden vasojen seurassa. Yksi gasellinaaraista on vielä kantavana.

Korkeasaaressa ihmiset eivät ole puuttuneet kahteen vuosikymmeneen eläinten poikasten hoitoon, sillä emot ovat poikastensa parhaat hoitajat ja lajin tavoille opettajat. Kuhertajagasellien kohdalla tehtiin suojeluasiantuntijan ohjeesta poikkeus sääntöön viime vuonna ja sama käytäntö jatkuu nyt gasellinvasojen harvinaisuuden vuoksi. Viime kesänä Korkeasaaressa hoidettiin yhtä naarasvasaa, joka on nyt yksivuotias ja osana laumaa, mutta selvästi muita kesympi. Hoitokäytäntöjä onkin kehitetty niin, että nyt tuttipulloruokinnassa oleva vasa pääsee mahdollisimman paljon leimautumaan muihin gaselleihin ihmisen sijaan.

Kuhertajagaselli on uhanalainen aasialaisten ylänköjen laji, joka elää Kaspianmeren etelä- ja itäpuolelta Himalajan pohjoisiin osiin ulottuvalla alueella. Laji on suojeltu suuressa osassa elinaluettaan, sillä se on harvinaistunut ihmisasutuksen ja maanviljelyn ja karjankasvatuksen levittäytymisen myötä. Myös aavikoituminen ja laiton metsästys uhkaavat kuhertajagaselleja.