Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Pohjaeläimet kertovat jokien ja järvien tilasta

December 10, 2019 by Posted in: Yleiset uutiset

Document-page-001

Millaisia pohjaeläimiä järvien syvänteissä ja jokien koskissa elää? Voiko lajiston perusteella tehdä johtopäätöksiä vesistön tilasta? Miten pohjaeläimiä tutkitaan, ja mikä on juovaharjakas? Uusi raportti avaa Uudenmaan jokien ja järvien pohjaeläinlajiston saloja.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvitti pohjaeläinlajistoa 16 järvellä ja yhdeksällä joella vuosina 2016-2018. Mukana selvityksessä olivat mm. Karkkilan Pyhäjärvi, Mäntsälän Sahajärvi, Virmajoki Lapinjärvellä ja Torpinjoki Pukkilassa. Eläinten lajinmääritys ja tulosten tulkinta tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä.

Jokien pohjaeläinlajisto oli monimuotoista ja kuvasi monin paikoin hyvää tai erinomaista vesistön tilaa. Lajistosta löytyi jopa yksi EU-direktiivillä (liite II ja IV) suojeltu sudenkorentolaji, kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia) sekä yksi uhanalainen vesiperhoslaji, juovaharjakas (Chimarra marginata). Rehevöityneissä vesistöissä lajisto kuvasi osittain tyydyttävää tai välttävää tilaa.

Järvien syvänteissä happitilanne vaikuttaa merkittävästi pohjaeläinten menestymiseen. Osa järvistä oli lajiston perusteella erinomaisessa tai hyvässä, osa tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Näytteitä oli otettu vain syvänteen syvimmältä alueelta, missä veden happitilanne voi olla heikko. Monella järvellä näytteitä olisi hyvä ottaa myös matalammalta alueelta rantavyöhykkeen ja syvänteen väliltä, jotta tulosten tulkinta helpottuisi.

Tutkituista vesistöistä osa on luonnontilaisia, osa taas voimakkaasti kuormittuneita. Pohjaeläinten avulla saatiin hyvä käsitys järvisyvänteiden ja koskialueiden lajistosta ja vesistön tilasta. Parhaimmassa tilassa järvistä olivat Tämäkohtu ja Rausjärvi Lohjalla, joista puolestaan Nuijajoki ja Saavajoki Karkkilassa sekä Ilolanjoki Porvoossa.

Pohjaeläinlajiston seuranta on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään vesistöjen tilaa vesinäytteiden ja biologisten muuttujien avulla. Biologisia muuttujia ovat pohjaeläinten lisäksi mm. kalat, vesikasvit ja kasviplankton. Pohjaeläinten seuranta jatkuu Uudenmaan vesistöissä vuosittain syys-lokakuussa.

Raportti:

https://www.luvy.fi/wp-content/uploads/2019/10/783_nettiversio_Pohjaeläimistön-seuranta-Uudenmaan-järvillä-ja-joilla-2016–2018.pdf