Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Sinitiaisten pesänrakennus on osittain perinnöllistä – pesämateriaalit vaikuttavat poikasten pärjäämiseen

April 29, 2020 by Posted in: Linnut

bird-4058195_1280

FM Pauliina Järvinen havaitsi väitöskirjassaan, että sinitiaisnaaraat rakentavat itselleen ominaisia pesiä lisääntymiskaudesta toiseen ja koristelevat pesiään muiden lintujen höyhenillä. Järvisen väitöskirja todistaa myös ensimmäistä kertaa, että pesämateriaalit ovat yhteydessä poikasten selviytymiseen.

Useat linnut rakentavat yksilöllisiä pesiä, jotka vaihtelevat kooltaan ja materiaaleiltaan populaation muiden yksilöiden pesistä. FM Pauliina Järvinen tutki väitöskirjassaan yksilöiden välisten erojen syitä ja seurauksia sinitiaisten pesänrakennuksessa.

– Myös sinitiaisten pesät ovat keskenään erilaisia. Yhdet vuoraavat pesänsä esimerkiksi peurankarvalla ja toiset taas suosivat höyheniä. Jotkut ripottelevat pesään vielä tuoreita yrttejä tai koristelevat sen sulin tai myyrännahoin, Järvinen kertoo.

Järvinen osoitti tutkimuksissaan, että yksilöillä on osin geneettinenkin taipumus rakentaa tietyn tyyppisiä pesiä. Tulosten mukaan höyhenten käyttö on yksilöllinen ja lievästi periytyvä piirre sinitiaisnaaraiden pesänrakennuksessa.

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka käsittelee pesänrakennuksen periytyvyyttä kaikkien tunnettujen sukulaisuussuhteiden kautta. Väitöstutkimuksessa vertaillaan keskenään naaraiden pesiä jopa kahdeksasta sukupolvesta. Tutkimus edellytti kymmenen vuoden aineistoa, joka käsitti 1010 pesää ja niitä rakentaneiden naaraiden sekä niiden kumppanien yksilöllistä tunnistamista ja tuhansia kenttätyötunteja.

Naaraatkin mainostavat kilpailukykyään

Väitöskirjassaan Järvinen havaitsi, että suomalaiset sinitiaisnaaraat asettelevat muiden lintujen sulkia ja höyheniä pesän päälle koristeeksi. Aikaisemmin vain sinitiaiskoiraiden on havaittu koristelevan pesiä, vaikka ne eivät muuten pesänrakennukseen puutukaan.

Eri populaatiot voivat olla alttiita erilaisille valintapaineille, mikä voi lisätä kilpailua sukupuolten sisällä. Esimerkiksi korkea pesimätiheys voi lisätä sukupuolen sisäistä kilpailua lisääntymiseen vaadittavista resursseista ja kehittää seksuaaliviestintää niin koiraissa kuin naaraissakin.

Järvisen mukaan tulos on erittäin kiinnostava, sillä se viittaa sinitiaisnaaraan viestivän hyvästä kunnostaan kumppanilleen. Naaraiden seksuaaliviestintää on tutkittu hyvin vähän, sillä perinteisesti on ajateltu vain koiraiden viestivän liehitelläkseen naaraita tai pitääkseen kilpailijat loitolla.

– Eläinlajeilla, joilla poikasten selviytyminen edellyttää molempien vanhempien vaivannäköä, on kuitenkin myös naarailla syytä viestiä. Viestimällä kelpoisuudestaan tai kyvystään panostaa poikasten hoitoon naaras voi innostaa myös koirasta sijoittamaan enemmän poikasiinsa, Järvinen kertoo.

Poikaset hyötyvät pesähöyhenistä

Mitä enemmän pesässä oli materiaalina höyheniä, sitä todennäköisemmin poikaset selvisivät ensimmäisen talvensa yli ja lisääntymään seuraavana keväänä. Järvisen mukaan tämä on merkittävä löydös, sillä pesänpiirteiden pitkäaikaisvaikutusta elossa säilymiseen ei ole koskaan aiemmin tutkittu.

– Kiinnostavaa kyllä, pesähöyhenet eivät parantaneet poikasten todennäköisyyttä selvitä ensimmäisistä elinviikoistaan. Höyhenten suotuisa vaikutus ilmeni siis vasta poikasten pesästä lähdön ja ensimmäisen pesimisyrityksen välillä. Mikä vaikutus on, sen selvittäminen edellyttää jatkotutkimuksia.

Linnunpesät suojelevat munia ja kehittyviä poikasia sääolosuhteilta ja ympäristön uhilta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että höyhenet pesämateriaalina voivat esimerkiksi tehostaa poikasten immuunijärjestelmää.

– Pesät ovat ensisijaisen tärkeitä lintujen lisääntymiselle, sillä pesä suojaa munia ja poikasia ulkomaailman uhilta. Siksi on hämmästyttävää, että saman lintulajin ja jopa naapurusten pesät voivat erota toisistaan sekä kooltaan että materiaaleiltaan. Väitöskirjassani halusin pureutua kysymykseen, miksi pesissä on eroa, Järvinen tiivistää.

***

FM Pauliina Järvinen esittää väitöskirjansa ”Causes and consequences of variation in blue tit nest construction” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.5.2020 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori D. Charles Deeming (School of Life Science, University of Lincoln, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Jon Brommer (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8067-3