Uroslehtopöllö pystyy vaikuttamaan perhesuunnitteluun
Lehtopöllöuros saalistaa suurimman osan ravinnosta ja naaras puolestaan hautoo munia ja suojelee pesää. Kuva: Peter Trimming
Tuoreen tutkimuksen mukaan uroslehtopöllöt voivat vaikuttaa perhesuunnitteluun. Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat havaitsivat, että uroslehtopöllöt voivat houkutella naaraan munimaan lisääntymisajan alkupuolella.
Tutkijat analysoivat aineistoa, jota oli kerätty lehtopöllöistä 30 vuoden ajan Etelä-Suomessa. Kävi ilmi, että uroslehtopöllöt voivat houkutella naaraan munimaan aikaisemmin. Lisääntyminen aikaisessa vaiheessa on kekseliästä, sillä pesimisajan alussa syntyneet poikaset selviytyvät todennäköisemmin aikuiseksi.
– Urosten välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten hyvin ne pystyvät vaikuttamaan naaraaseen. Tutkimus osoitti, että suuremmilla uroksilla on enemmän vaikutusvaltaa naaraisiin kuin pienemmillä lajikumppaneilla. Toisaalta, yksistään naaras päättää miten monta munaa se munii, kertoo tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori Jon BrommerTurun yliopistosta.
Toistaiseksi tutkijat eivät tiedä tarkalleen, miten pöllöurokset pystyvät vaikuttamaan lisääntymiseen. Koska ainoastaan naaraat synnyttävät jälkeläisiä, niillä on kaikki valtit käsissään perhesuunnittelussa. Sosiaalinen vuorovaikutus voi kuitenkin osaltaan vaikuttaa naaraan päätöksentekoon.
– Oletamme, että uroksen käytös vaikuttaa naaraaseen. Uroslehtopöllöt antavat osan lähinnä myyristä koostuvasta saaliistaan naaraalle soidinaikana eli lopputalvesta, jolloin tämä valmistautuu pesintään. Tällaista käytöstä kutsutaan soidinruokinnaksi. Todennäköisesti jotkut uroksista ovat parempia soidinruokinnassa kuin toiset, kenties koska ne ovat tehokkaampia metsästäjiä, kertoo tutkijaryhmän jäsen tohtori Patrik KarellÅbo Akademista.
Pöllöjen sukupuoliroolit ovat tarkat
Monien lajien keskuudessa isät eivät pidä huolta jälkeläisistään. Poikkeuksia ovat jotkut lintu- ja nisäkäslajit, kuten ihmiset. Näiden lajien isät huolehtivat jälkikasvustaan esimerkiksi ruokkimalla niitä.
– Huolenpito vie paljon aikaa ja resursseja, joten me ihmiset odotamme, että myös isät haluavat osallistua perhesuunnitteluun. Moni on sitä mieltä, että myös isällä on merkittävä rooli päätettäessä koska ja kuinka monta lasta perheeseen hankitaan. Emme kuitenkaan tarkalleen tiedä miten paljon muiden lajien urokset pystyvät vaikuttamaan perhesuunnitteluun, Brommer sanoo.
Pöllöillä ja muilla petolinnuilla on hyvin tarkat sukupuoliroolit – isä saalistaa suurimman osan ravinnosta ja äiti puolestaan hautoo munia ja poikasia sekä suojelee pesää. Tutkijat olettavat, että heidän tutkimuksensa tulokset voivat päteä muihinkin petolintuihin kuin lehtopöllöihin.
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat sekä Länsi-Uudenmaan lintuharrastajat, jotka ovat pyydystäneet, rengastaneet ja mitanneet useimmat tutkimuksessa mukana olleista linnuista.
– Yksi hankkeen mahtavista puolista oli yksityishenkilöiden pitkäjänteinen ja ahkera osallistuminen tutkimukseen. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan he käyttivät käytännössä katsoen koko vapaa-aikansa keväisin metsässä seuraten ja rengastaen lintuja. On hienoa olla mukana analysoimassa tällaista aineistoa ja tehdä uusia löytöjä, joilla on vaikutusta siihen, miten ymmärrämme luontoa, iloitsee Brommer.
Artikkeli julkaistiin Behavioral Ecology and Sociobiology -aikakausjulkaisussa.