Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Amur Leopard and Tiger Alliance: Korkeasaaren Kissojen Yölle kiitosta

kissojenyo

Lumileopardin ruokinta Kissojen Yössä. Kuva: Susanna Rinnevuori/ Korkeasaaren eläintarha.

Korkeasaaren eläintarha ja Kissojen Yö -tapahtuma saivat kiitoksia vasta ilmestyneessä Amur Leopard and Tiger Alliancen vuosiraportissa. ALTA koordinoi amurinleopardien ja amurintiikerien suojeluprojekteihin kerättyjä varoja, joista suomalaiset lahjoittivat viime vuonna 23 prosenttia. Korkeasaari on suurin yksittäinen ALTA:n tukija, jota ilman ainakin yksi pitkäaikaisista kenttäprojekteista olisi jouduttu lakkauttamaan.

Kissojen Yö järjestetään Korkeasaaressa syyskuun kahtena ensimmäisenä perjantaina, 5.9. ja 12.9. Eläintarhassa vietetään puoleen yöhön saakka AMUR-festareita. Korkeasaaren Teatteri tuo lavalle nuorisomusikaalin – kaikki esiintyjät tukevat suojelutyötä. Jesse KaikurannanJujun,RistonKengurumeiningin ja muiden artistien lisäksi illan päätähtiä ovat hämärän aikaan aktivoituvat kissapedot.

Tapahtumaan voi ostaa lippuja ennakkoon Korkeasaaren verkkokaupasta. Ennakkolipun hinnasta 2 euroa lahjoitetaan Amurin kissapetojen suojeluun. Suojeluvaroja kerrytetään myös suojelutekstareilla, keräyslippailla ja AMUR-tuotteiden myynnillä.

Amurinleopardi on maailman harvinaisin kissapeto. Niitä on luonnossa vain noin 40 yksilöä. Kannan kehitys on vihdoin kääntynyt kasvuun. Amurintiikereitä elää luonnossa noin 450 yksilöä. Kanta on runsastunut suojelutoimien ansiosta. Molemmat pohjoiset kissapedot elävät Venäjän Kaukoidässä. Myös Kiinan puolella on havaittu molempia lajeja.

Lisää aiheesta:

Korkeasaaren uutinen

Suomen luonnonsuojeluliitto: Luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät kiertävät Saimaalla

norppala-cc-88hettila-cc-88a-cc-88t-kuva

SLL / Kaarina Tiainen

Suomen luonnonsuojeluliiton kesänorppalähettiläät kiertävät heinäkuun alusta alkaen Saimaan alueen toreja ja kesätapahtumia. Lähettiläät esittelevät yleisölle saimaannorpan elämää ja Saimaan luontoa, opastavat norppaturvalliseen kalastukseen sekä myyvät norppa-aiheisia tuotteita.

Kesänorppalähettiläät toimivat Savonlinnasta käsin. Heidät voi nähdä kesätapahtumissa norppatoriteltan kanssa kaikissa Saimaan alueen maakunnissa, useimmin Etelä-Savossa. Ensimmäisen kerran heidät on mahdollista tavata Savonlinnan torilla tiistaina 1.7.

– On hauska lähteä kiertämään tapahtumia kesäisen kauniissa Suomessa. Odotamme mielenkiintoisia keskusteluja asukkaiden ja matkailijoiden kanssa Saimaasta ja norpasta. Haluamme myös kuulla kokemuksia ja mielipiteitä norpasta ja sen suojelusta. Tarkoitus on olla liikkeellä iloisella ja rennolla mielellä, kertoo norppalähettiläs Pyry Pihlasvaara.

– On tärkeää levittää tietoa norppaturvallisesta kalastuksesta. Meiltä voi tulla muutenkin kysymään vinkkejä, miten elää norpan kanssa sopusoinnussa tai miten voi halutessaan tukea saimaannorpan suojelutyötä, toinen norppalähettiläs Raija Savikko täydentää.

Norppalähettiläät ovat osa EU:n tukemaa Saimaannorppa-LIFE-hanketta. Autovuokraamo Hertz tarjoaa lähettiläiden käyttöön norppatunnuksilla varustetun auton. Hankkeessa levitetään laajalti tietoa Saimaasta ja sen norpasta alueen asukkaille ja kesävieraille. Erityisesti opastetaan norppaturvalliseen kalastukseen. Samalla lisätään ymmärrystä, miksi on tärkeää välttää saimaannorpan sukupuutto ja mitkä ovat tehokkaimmat suojelukeinot.

Norppalähettiläiden lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitolla on toripaikka Savonlinnan torilla heinäkuun ajan. Myös tästä pisteestä jaetaan joka arkipäivä tietoa saimaannorpasta.

– Saimaannorppa on Saimaan rannoilla asuville ja siellä liikkuville ihmisille erittäin tärkeä eläin. Sen näkeminen on elämys, ja se symboloi meille puhdasta ja erämaista luontoa. Meillä on mahdollisuus säilyttää norppa elävöittämässä Saimaan luontoa myös tuleville sukupolville, vetoaa saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Taustaa:

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen nisäkäs, jonka suojeluvastuu on suomalaisilla. Norppakanta on edelleen noin 300 yksilöä ja sukupuuton partaalla. Pahin yksittäinen norppakantaa verottava tekijä on kalanpyydyskuolleisuus, erityisesti verkkokalastus. Vuonna 2011 tiukentuneet kalastusrajoitukset ovat auttaneet mutta eivät ole olleet riittäviä. Viime vuonna tietoon tuli viisi varmaa kalanpyydyskuolemaa. Tänä vuonna ennen heinäkuuta pyydyskuolemia on ollut jo kolme. Todellinen kuolleisuus on huomattavasti suurempi.

– Norppalähettiläiden kesäkalenteri:
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/norppa-ymparistokasvatuksessa/norppalahettilaat/LIFE-kesanorppalahettilaat

Kuusivuotiaat kuningasmerikotkat hoitavat ensimmäisiä poikasiaan Korkeasaaressa

kuningasmerikotka

Kuva: Kirsi Pynnönen-Oudman/ Korkeasaari.

Kuningasmerikotkat hoivaavat kahta untuvikkoaan Korkeasaaressa, Karhulinnan viereisessä suuressa lentotarhassaan. Toukokuun puolessa välissä kuoriutuneet poikaset ovat Korkeasaaren ja kotkapariskunnan ensimmäiset. Pesä on kuuden metrin korkeudella kielekkeellä ja poikasten vointia seurataan pesäkameran välityksellä.

Merikotkan poikaset kasvavat hurjaa vauhtia ja untuvikot varttuvat muutamassa viikossa lähes emolintujen kokoisiksi. Luonnossa molemmat poikaset eivät yleensä selviydy, mutta eläintarhoissa on riittävästi ravintoa tarjolla, joten molemmilla on hyvät mahdollisuudet varttua aikuisikään.

Emolinnut saapuivat viisi vuotta sitten Korkeasaaren uuteen lentotarhaan Tallinnan ja alankomaalaisen Avifaunan eläintarhoista. Kotkat ovat 6-vuotiaita, joten ne ovat vasta saavuttaneet sukukypsyyden ja poikasten kuoriutuminen oli iloinen yllätys.

Kuningasmerikotkia on luonnossa noin 5000 yksilöä Kaukoidän pohjoisilla rannikkoseuduilla ja laji on luokiteltu vaarantuneeksi. Kotkia uhkaavat ympäristömyrkyt, liikakalastus ja sopivien elinalueiden tuhoutuminen. Kuningasmerikotkat kuuluvat eläintarhojen yhteiseen suojeluohjelmaan ja niiden kantakirjaa pidetään Moskovan eläintarhassa. Maailman eläintarhoissa on tänä vuonna kuoriutunut yhteensä 14 poikasta.

California Academy of Sciences: Afrikasta löytyi hiirimäinen norsun sukulainen

10426655_10152474168502311_8017173742000341926_n

California Academy of Sciences/Twitter

Länsi-Afrikan aavikkoisessa Namibiassa sijaitsevalta vulkaaniselta alueelta on löydetty uusi hyppypäästäisiin kuuluva nisäkäslaji, joka muistuttaa ulkoisesti pitkänenäistä hiirtä mutta on geneettisesti läheisempää sukua norsuille ja muille paljon suuremmille nisäkkäille.

Tieteellisen nimen Macroscelidea micus saanut otus muistuttaa sen löytäneiden tutkijoiden mukaan elintavoiltaan ja joiltakin anatomisilta ominaisuuksiltaan paljon itseään suurempia nisäkkäitä, kuten antilooppeja ja muurahaiskarhuja. Olento elää maan päällä ilman onkaloihin kaivautumista, synnyttää kävelykykyisiä poikasia ja syö hyönteisiä pitkällä nokallaan muurahaiskarhun tapaan.

Uudella lajilla on punainen turkki, jolla se sulautuu ympäristönsä vulkaanisten kivien sekaan. Pituudeltaan lajin aikuinen on häntä mukaan lukien noin 19 senttiä ja se painaa noin 28 grammaa.

Hyppypäästäiset tunnetaan englanniksi nimellä elephant shrew eli elefanttipäästäinen johtuen niiden nokkien kärsämäisyydestä. Pinnallisesta syystä annettu nimi osoittautui enteelliseksi, sillä lajin on todettu olevan myös geneettisesti lähempänä norsuja kuin muita päästäislajeja.

Metsähallituksen tutkimus: Retkeilijät eivät ole vaikuttaneet kansallispuiston linnustoon

Kapustarinta

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nykyiset retkeilijämäärät eivät vaikuta merkittävästi kansallispuiston linnustoon kokonaisuutena. Lähimatkailukeskusten linnusto sen sijaan on muuttunut.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen vilkkain luontomatkailukohde, jonne tehdään puoli miljoonaa käyntiä vuosittain. Kansallispuiston ympärillä on lähes 20 matkailukylää tai -keskusta ja puistossa sijaitsee 60 taukopaikkaa ja yli 300 km retkeilyreittejä. Matkailualueiden ja kansallispuiston linnustoa kartoitettiin kolmen vuoden aikana. Matkailukeskusten ja -kylien rakennettujen ympäristöjen linnustoa verrattiin kansallispuiston reittien, autiotupien ja tulipaikkojen linnustoon. Vertailualueina toimivat retkeilyreiteistä etäällä olevat luonnonmetsät kansallispuistossa.

Nykyisillä retkeilijämäärillä ei tutkimuksessa havaittu merkittäviä vaikutuksia kansallispuiston linnustoon kokonaisuutena. Matkailukeskusten ja kylien lintulajisto sen sijaan poikkeaa luonnonmetsistä ja kansallispuiston taukopaikkojen ja reittien lajistosta. Matkailukeskuksissa on selvästi enemmän ihmisten läheisyydestä hyötyviä lajeja, kuten varislintuja jotka saavat lisäravintoa rakennetuista ympäristöistä, ja rakennuksia pesäkoloina käyttäviä lintuja kuten varpusia.

Kansallispuiston taukopaikkojen ympäristössä viihtyi talousmetsien linnustoa paremmin kuin reittien varsilla ja luonnonmetsässä, mutta vaikutus ei ulottunut taukopaikasta kauas. Retkeilyreittien lajisto ei poikennut luonnonmetsien lajistosta. Kansallispuistossa pidetään yllä hyvää jätehuoltoa ja siisteyttä, jotta linnusto säilyy luonnollisena jatkossakin.

Tutkimus on julkaistu Environmental Management –tiedelehdessä (Vol. 53 Nro 5). Esa Huhta & Pekka Sulkava: The Impact of Nature-Based Tourism on Bird Communities: A Case Study in Pallas-Yllästunturi National Park  (www.ncbi.nlm.nih)

Lisätietoja

WWF: Saimaannorpan kuutit vaarassa heinäkuun alusta alkaen

Saimaannorpan suojelemiseksi säädetyt keväiset verkkokalastusrajoitukset päättyvät kesäkuun lopussa. Rajoitusten päättyessä etenkin nuoria ja kokemattomia norppia uhkaa hukkuminen verkkoihin. WWF Suomi ja Metsähallitus kannustavatkin Saimaalla kesäänsä viettäviä kalastamaan norppaystävällisillä pyyntimenetelmillä myös rajoitusajan ulkopuolella. Asiaa edistääkseen WWF julkisti torstaina Olen norpan ystävä – en kalasta verkoilla -diplomin, jonka ensimmäinen vastaanottaja on Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti.

Mennyt talvi oli äärimmäisen uhanalaiselle saimaannorpalle raskas: kuutteja syntyi 58, joista noin 90 % apukinoksiin poikkeuksellisen heikon lumitilanteen takia. Poikasten elämän alkutaipaleella suojaa ovat tarjonneet verkkokalastusrajoitukset. Metsähallituksen toteuttaman valvonnan perusteella rajoituksia on noudatettu aiempaa paremmin.

” Kalastusrajoitusten valvonnan lähtökohtana on edellisten vuosien tapaan ollut lisätä tietoisuutta kalastusrajoituksista sekä toimia yhteistyössä osakaskuntien kanssa. Verkkokalastuksen rajoituksia on noudatettu nyt paremmin, mutta katiskojen nielukoon rajoituk sissa on ollut toisinaan epäselvyyttä”, Metsähallituksen Saimaannorppa-LIFE-hankkeen projektipäällikköRaisa Tiilikainen toteaa.

Keväiset verkkokalastusrajoitukset päättyvät kesäkuun lopussa. Samalla koittaa vaaran aika apukinoksiin syntyneille kuuteille. Viime vuonna viranomaisten tietoon tuli kaksi verkkoihin kuollutta poikasta heti rajoitusten loppumisen jälkeisellä viikolla.

”Norpan kannalta olisi todella tärkeää, että ihmiset jättäisivät verkot nauloihin myös rajoitusajan ulkopuolella”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen toteaa.

Asiaa edistääkseen WWF julkisti torstaina Olen norpan ystävä – en kalasta verkoilla -diplomin. Diplomin saa, jos sitoutuu kalastamaan norppaystävällisillä pyyntimenetelmillä Saimaan alueella. Numeroitu alumiininen diplomi jaetaan 500 ensimmäiselle sitoumuksen tehneelle.

WWF luovutti ensimmäisen diplomin Savonlinnan Oopperajuhlien taiteelliselle johtajalle Jorma Silvastille . Hienon kansainvälisen uran tehnyt Silvasti tunnustautuu innokkaaksi luontoihmiseksi, kalamieheksi ja norpan ystäväksi.

”Norppa on minulle tuttu kalakaveri. Muistan monta kohtaamista uistellessani Saimaan vesillä. Samalla norppa on Savonlinnan symboli Oopperajuhlien tai Olavinlinnan tapaan. On hienoa, jos näin voin osaltani näyttää esimerkkiä ja auttaa norppakantaa kasvamaan”, Silvasti toteaa.

8d194bc27567b7ca_800x800ar

Riihimäellä arvokkaita linnustoalueita: Linnustoselvitys valmistuu tänä vuonna

hatlamminsuo_pieni

Hatlanninsuon luonnonsuojelualue on yksi linnustoselvityksen kohde- Kuva Riihimäki

Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin, vaikka aivan ajantasaista tietoa ei ole ollut koottuna. Tilanne paranee, kun Riihimäen linnustoselvitys valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Vuoden 2013 lopulla valmistuneen väliraportin mukaan Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista.

Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on tilannut Kanta-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä Riihimäen linnustoselvityksen laadinnan, jossa kartoitetaan 21 kohdetta.

Lue Ekokaaressa ilmestyneestä artikkelista, mitä linnustoselvitykseen kuuluu ja miten se etenee.

Useita Suomelle uusia lukki- ja valeskorpionilajeja löytynyt

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suomessa ensimmäisen kerran Ahvenanmaalla kesällä 2012 havaittu lukkilaji Opilio canestrinii on suurikokoinen ja pitkäjalkainen. Sen ruumiin pituus saattaa olla yli 0,5 cm. Laji on tehokas levittäytymään uusille alueille ja saattaa syrjäyttää muita lukkilajeja. Kuva Veikko Rinne.

Suomelle uusia lukki- ja valeskorpionilajeja on löydetty Ahvenanmaalta ja Kaakkois-Suomesta. Maalle uusia lukkilajeja on löytynyt neljä ja valeskorpioneja yksi. Näiden löytöjen myötä Suomesta tunnettujen lukkien lajimäärä nousi viiteentoista ja valeskorpionien seitsemääntoista. Lukkeja ja valeskorpioneja on viime vuosina tutkittu etenkin osana Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma Puttea. Lajiryhmistä on tekeillä määritysopas, joka valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.

Lukkilajeista kaksi, Opilio canestrinii ja Oligolophus tridens, löydettiin Ahvenanmaalta. Kolmas lukkilaji,Opilio saxatilis, löytyi Imatralta ja neljäs, Lacinius dentiger, Kotkasta. Kyseisiä lukkilajeja esiintyy myös Suomen lähialueilla. Osa lajeista on levinnyt Suomeen todennäköisesti ihmisen toiminnan avustuksella, esimerkiksi puutavaran mukana. Havainnot ovat vuosilta 2006–2013.

Valeskorpionilaji Microbisium suecicum taas löytyi itse asiassa jo 60-luvulla Ahvenanmaalta, mutta löytäjä ei ikinä kertonut löydöstään julkisesti. Tämä ainoa kyseisen valeskorpionilajin yksilö, joka Suomesta tunnetaan, löytyi uudelleen vasta vuonna 2012 Luonnontieteellisen keskusmuseon valeskorpionikokoelmaa läpikäytäessä.

”Näin monen Suomelle uuden lajin löytäminen on ollut jokseenkin yllättävää, etenkin lukkien osalta. Löydetyt lajit ovat Euroopassa laajalle levinneitä, vaikkakaan eivät kaikki kovin yleisiä. Monella lajilla nämä uudet havainnot ovat tiedossa olevista havainnoista pohjoisimpia.”, kertoo hankkeen päätutkija Annika Uddström.

 

Uusin lajien löytäminen edelleen mahdollista

Suomen lähialueilla esiintyy edelleen useita lukki- ja valeskorpionilajeja, joita voisi hyvin esiintyä Suomessakin. Maalle uusia lajeja saattaa siis löytyä vielä lisää. Harrastajien osallistuminen lajitiedon kartuttamiseen on tärkeää. Ensi vuonna julkaistavan määritysoppaan uskotaankin houkuttavan lisää harrastajia näiden ryhmien pariin, ja havaintomäärien toivotaan lisääntyvän.

Annikalle voi lähettää havaintoja valeskorpioneista. Katso valeskorpionien etsintäkuulutus.

Oulun yliopisto: SUOMEN KIMALAISILLA EI HÄTÄÄ

2010-04-28_(35)_Erdhummel,_Buff-tailes_bumblebee,_Bombus_terrestris

Maailmalla on vuosien ajan ihmetelty pölyttäjien määrän romahtamista. Erityisesti kimalaisten kannat ovat pienentyneet.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN (International Union of Conservation of Nature) julkaisi huhtikuussa raportin, jonka mukaan lähes puolet Euroopan kimalaislajeista taantuu ja neljännes lajeista on uhanalaisia.

Syynä kimalaiskatoon pidetään ilmastonmuutosta, biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, elinympäristöjen pirstoutumista ja torjunta-aineita.

Kesällä 2007 kimalaisten ja ampiaisten määrä romahti huolestuttavasti myös Suomessa. Syyksi arveltiin meille muualta muuttaneiden pörriäisten mukanaan tuomia tauteja.

”Tällä hetkellä Suomen kimalaisilla ei ole hätää”, rauhoittelee intendentti Marko Mutanen Oulun yliopiston biologian laitoksesta.

”Lapissa esiintyy muutamia pohjoisia kimalaislajeja, kuten tundrakimalainen (Bombus hyperboreus), jotka ovat vaarassa hävitä ilmaston lämmetessä.  Meillä on kuitenkin useita runsaslukuisia kimalaislajeja, kuten mantu-, pensas-, pelto- ja kivikkokimalainen, joiden kannat ovat hyvässä kunnossa.”

Oulun seudulla elää viitisentoista kimalaislajia. Hailuodosta löytyy harvinainen sammalkimalainen (B. muscorum), joka on perinnebiotooppien vaatelias, taantunut laji.

Lisää uudesta kimalaistutkimuksesta Oulun yliopistossa

Korkeasaaressa hoidetut kuutit vapautettiin luontoon

korkeasaari_kuutti

Kuutit vapautettiin merivartioston alukselta Suomenlahdelle. Kuva: Korkeasaari / Mari Lehmonen

Korkeasaaren villieläinsairaalasta vietiin juhannuksen alla kaksi nuorta harmaahyljettä itäiselle Suomenlahdelle luonnonsuojelualueelle. Maalis-huhtikuussa emoistaan eksyneet laihat kuutit hoidettiin villieläinsairaalassa sen kokoisiksi, että ne voivat aloittaa itsenäisen elämän. Uudella kotiluodolla niitä oli vastaanottamassa joukko uteliaasti vedestä kurkistelevia lajitovereita.

Kevään ensimmäinen hoitokuutti saapui 22.3. Kokkolaan kuuluvalta Kälviältä, jossa kuuttikarvainen, vain kymmenkiloinen hylkeenpoikanen oli harhaillut tien varressa kilometrin päässä merestä. Sille jouduttiin aluksi antamaan ravintoa letkun kautta, sillä kuutti ei ymmärtänyt kalan syönnin tärkeyttä.

Espoon Koukkuniemestä löydetty orpo kuutti päätyi villieläinsairaalaan 19.4. pelastuslaitoksen kyydillä. Se oli löydettäessä Kokkolan kuuttia vanhempi, noin kolmiviikkoinen. Reippaiden otteidensa perusteella kuutti oli melko hyväkuntoinen, sillä se ei päästänyt ruokkijoita tarhaansa kolmeen päivään.

Korkeasaari_kuutit_2014

Kokkolasta ja Espoosta löytyneet kuutit harjoittelivat elävien kalojen pyydystämistä ulkoaltaassa. Kuva: Korkeasaari / Anne Hirvonen

Molemmat kuutit pääsivät lopulta ulkoaltaaseen harjoittelemaan elävien kalojen pyydystämistä. Lähtöpäivän punnituksessa nuoret hylkeet olivat jo kolmikymmenkiloisia. Hylkeet kuljetettiin autoteitse vapautusalueen lähistölle, mistä matka jatkui merivartioston aluksella avomerelle. Mereen päässeet nuoret hylkeet kurkistelivat hetken venettä, minkä jälkeen ne katosivat lajitovereidensa pariin.

Kolmea muuta kevään aikana villieläinsairaalaan tuotua kuuttia ei pystytty auttamaan aikuisiksi saakka. Espoosta ja Porvoosta pelastettujen kuuttien kohtaloksi koituivat pahat tulehdukset ja ruokahaluttomuus.