Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Sunnuntaisuomalainen: Ilmastonmuutos uhkaa pohjoisen eläimiä

Mountain_Hare_Scotland

Metsäjänis

Ilmaston lämpenemisen takia ainakin naali ja metsäjänis ovat häviämässä kokonaan Suomesta, uutisoi Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen.

Ilmastonmuutoksen vuoksi vaarassa ovat myös saimaannorppa, kiiruna ja tunturikiuru.

Eläinlajit joutuvat siirtymään kohti kylmempiä seutuja ilmaston lämmetessä.

– Pohjoisten eläinlajien elinpiiri kapenee, koska jossain vaiheessa ei enää pääse pohjoisemmaksi eikä ylemmäksi, sanoo ekologian ja evoluutiobiologian akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta.

1024px-Arcticfox-3

Naali

Naali on jo käytännössä hävinnyt Suomesta. Laji ei ole pesinyt täällä 2000-luvun aikana.

Lumesta ja jäästä riippuvainen saimaannorppa ei pysty siirtymään nykyisiltä asuinsijoiltaan. Metsäjäniksestä on puolestaan tullut helppo saalis, sillä se erottuu valkoisella talviturkillaan lumettomina talvina.

The Independent: 300-kiloinen urosleijona varastettiin Brasiliassa

male-lion

Lähes 300 kilogrammaa painava urosleijona varastettiin eläinten hoitokeskuksesta lähellä Sao Pauloa Brasiliassa, kertoo The Independent -lehti. Viime torstaina varastettu leijona on 9-vuotias ja nimeltään Rawell.

Poliisin mukaan hoitokeskuksen naapurissa asuvat olivat nähneet kolmen miehen ja naisen saapuneen paikalle pakettiautolla. Varasjoukon uskotaan ampuneen leijonaan nukutuspiikin, jonka jälkeen se on kannettu autoon. Naapurit eivät osanneet epäillä joukkion aikeita, koska hoitolaitokseen tuodaan usein loukkaantuneita ja sairaita eläimiä.

Rawell-leijonaa viisi vuotta hoitanut Oswaldo Garcia kertoi Globo TV:lle, että tekijät tiesivät, mitä olivat tekemässä.

“Noin ison leijonan varastaminen ei ole helppoa.”

Garcian ainoa toive on se, että Rawell saataisiin turvallisesti takaisin. “Se oli kuin poika minulle, hyvin säyseä leijona.”

BirdLife Suomi: Tornien taistossa yli 330 tornia ja yli 200 lintulajia

tornien-taisto-JS

Kuva: Jan Södersved

BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin tänään 21. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin noin 330 lintutornissa ympäri maan. Torneissa kävi noin 2 400 ihmistä, ja eniten lajeja (104) havaittiin Porissa Yyterin lietteillä olevasta lintutornista.

Sadan lajin maaginen raja saavutettiin myös Kristiinankaupungin Siipyysssä (103), Porin Leveäkarissa (102) ja Mynämäen Mietoistenlahdella (100). Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahdella BirdLife Suomen joukkue havaitsi 92 lintulajia. Lapissa eniten lajeja (68) havaittiin Keminmaan Kallinkankaalla.

Aamu oli koko maassa kolea, ja monin paikoin saatiin sadekuuroja. Muuttoa luonnehdittiin monessa paikassa niukaksi. Silti lajeja ilmoitettiin kaikkiaan 207. Näiden joukossa oli monia mielenkiintoisia lajeja, kuten useita muutto-, arosuo- ja haarahaukkoja sekä sitruunavästäräkkejä. Harvinaisimpia lintuja olivat muun muassa ruostepääsky Varkaudessa, amerikantavi Mustasaaressa, ruokosirkkalintu Parikkalassa, sepelsieppo Helsingissä ja keltahemppo Hangossa.

Tornikisaa käytiin nyt neljännen kerran samaan aikaan myös Ruotsissa. Siellä tapahtumaan osallistui 65 tornia, ja eniten lajeja (103) havaittiin Öölannin eteläkärjessä Ottenbyssä.

Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: pilgrimsfalk (muuttohaukka), brun glada (haarahaukka) stäpphök (arosuohaukka), citronärla (sitruunavästäräkki), rostgumpsvala (ruostepääsky), amerikansk kricka (amerikantavi), vassångare (ruokosirkkalintu), halsbandsflugsnappare (sepelsieppo), gulhämpling (keltahemppo)

LISÄTIETOJA:

BirdLife Suomi: Laulujoutsen on vuoden lintu

laulujoutsen-jan-sodersved

Laulujoutsenpari Kuva: Jan Södersved

Vuoden lintu 2014 on kansallislintumme laulujoutsen. Sukupuuton partaalla hoippuneen lajin kanta on jatkanut kasvuaan yli puoli vuosisataa, ja tänä vuonna BirdLife Suomi päivittää kymmenen vuoden takaisen kannanarvionsa. Silloin päädyttiin 4 600–6 000 pariin.

Nyt lintuharrastajat lähtevät laskemaan joutsenia kymmenentuhannen parin mutupohjalta. Samalla päivitetään tietoa laulujoutsenen tärkeimmistä levähdys- ja ruokailualueista. Laulujoutsen on alkanut levittäytyä omimmilta alueiltaan soilta, reheviltä järviltä, järvenlahdilta ja lammilta merenlahdille ja karuille selkävesille. Tiedon keruussa kaivataan luonnossaliikkujien apua.

Tänä keväänä laulujoutsenen muutto alkoi jo helmikuun lopulla, ja maaliskuussa joutsenet olivat ehtineet myös pohjoisimpaan Suomeen. Maan eteläosissa laulujoutsenet ovat nyt jo pesäpaikoillaan, ja hautova naaras erottuu kauas. Poikaset kuoritutuvat toukokuun lopulta alkaen ja varttuvat lentokykyisiksi noin kolmessa kuukaudessa. Poikueessa on tavallisesti 4–5 poikasta, mutta suurimmissa pesueissa on ollut peräti 11 poikasta.

Laulujoutsen pesii nykyään koko maassa pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Huomenna järjestettävässä Tornien taisto -tapahtumassa lintuharrastajat tarkkailevat lintuja noin 330 tornissa. Arvatenkin laulujoutsenia nähdään lähes yhtä monessa tornissa.

Pesivien joutsenten lisäksi Suomessa asustelee kymmeniätuhansia pesimättömiä yksilöitä, sillä laulujoutsen on sukukypsä vasta neljä–viisivuotiaana. Suomen kautta muuttaa myös venäläisiä joutsenia. Kahtena edellisenä syksynä järjestetyn Joutsenbongauksen tulosten perusteella Suomessa lepäilee syksyllä 60 000–70 000 laulujoutsenta.

BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lintuja ovat viime vuosina olleet selkälokki (2013), mustakurkku-uikku (2012), kuovi (2011) ja kuikka (2010).

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen), silltrut (selkälokki), svarthakedopping (mustakurkku-uikku), storspov (kuovi), storlom (kuikka)

Aulangon kyhmyjoutsenet Aino ja Janne palaavat Joutsenlammelle 5.5.2014

AULA_Aino ja Janne_kesä09_Anne Huhta_345px

Yksi kevään merkeistä on Aulangon kyhmyjoutsenten paluu Hämeenlinnaan ja kotilampeensa. Aino ja Janne saapuvat Aulangon Joutsenlammelle maanantaina 5.5.2014. Joutsenet ovat majoittuneet talvikuukaudet jälleen Ähtärin Eläinpuiston hyvässä hoivassa.

Autolla taittuvan muuttomatkan jälkeen Aino ja Janne vapautetaan Aulangon Joutsenlampeen 5.5. Yleisö on tervetullut seuraamaan lampeen pulahtamista. Arvioitu saapumisaika on klo 17. Joutsenet viipyvät Aulangolla syksyyn asti. Syksyn viiletessä joutsenpariskunta palaa Ähtärin Eläinpuistoon talvihoitoon. Ähtärin Eläinpuisto on tarjonnut talvihoidon Aulangon joutsenille jo usean vuoden ajan.

Joutsenten lisäksi Aulangon luonnonsuojelualueen kesään kuuluvat tuttuun tapaan Miniteatterin näytökset sekäTornikahvilan ja Joutsenlammen kioskin palvelut.

Lisätietoja

Bird-Life Suomi: Tornien taistossa taas yli 300 lintutornia

tornien-taisto-JS

Kuvaaja: Jan Södersved

BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestetään tänä keväänä lauantaina 3.5. Leikkimielisessä kilpailussa lintuharrastajat pyrkivät lintutorneista näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia klo 5–13. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja kansainvälisesti tärkeiden lintualueidemme lintulaskentoihin.

Ensimmäisen Tornien taiston järjesti Eläinmaailma-lehti vuonna 1994. Vuonna 2000 BirdLife Suomi tuli järjestäjäksi ja tapahtuma laajeni kaikille avoimeksi. Silloin joukkueita oli mukana 72. Nyt Tornien taisto järjestetään 21. kerran, ja mukana on yli 300 lintutornia etelärannikolta Lappiin. Tapahtuman eteläisin torni on Hankoniemen kärjessä Uddskatanilla ja pohjoisin Toivoniemen lintutorni Inarin Kaamasessa runsaan 1 000 kilometrin päässä.

Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan perjantaihin 2.5. saakka. Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Yli 90 tornilla järjestetään lisäksi opastettu linturetki klo 10.

Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto lauantaina 3.5. klo 18.

LISÄTIETOJA: www.birdlife.fi/tornientaisto

Satakunnan luonnonsuojelupiiri: Auta Satakunnan sammakkotutkijoita – havaitse pulputtava ja kiistelty sammakko

Viitasammakko vedessa

Viitasammakko. Kuva: Joonas Gustafsson

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittävät yleisökyselyn avulla viitasammakon runsautta ja levinneisyyttä.

Jos olet tehnyt useampia havaintoja eri paikoissa, täytäthän jokaisesta havainnosta oman lomakkeensa – kiitos!

Viitasammakon paras tuntomerkki on kutuaikainen ääntely. Kutu ajoittuu Satakunnassa huhti-toukokuun vaihteeseen.  Tällöin pulputusta voi kuulla tulvivien järvien ja lampareiden rehevillä rannoilla. Rannikolla meren tulvalammikot ja murtovesilahdet ovat myös hyviä kutupaikkoja.

Paras aika kuunteluun on hämärissä ja yöaikaan, vaikka viitasammakot joskus ääntelevät myös päivisin.

Viitasammakko Sammakkolampi.fi -sivustolla

Viitasammakon ääntelyä (Lähde: Jean C. Roché. Au pays des Grenouilles / Frog talk. CD-levy. Sittelle, 1997.)

Viitasammakkokysely

:KATSO VIDEO: Bioparc Fuengirola: Espanjassa syntyi hamsterin kokoinen kauris

Madre-y-cría-de-Ciervo-Ratón-en-su-instalación-de-Bioparc-Fuengirola

Luonnonpuistossa Espanjassa on syntynyt hamsterin kokoinen kauris. Kyseessä on harvinainen jaavankääpiökauris, joita on Euroopassa vain joitakin kymmeniä.

Jaavankääpiökauris syntyi kuun puolivälissä Malagan lähellä luonnonpuistossa.

Laji on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Englanniksi lajin nimi on “mouse-deer” eli “hiirikauris”. Eläin näyttääkin enemmän hiireltä kuin sorkkaeläimeltä, vaikka tarkkaan katsottuna sillä onkin sorkat.

Syntyessään eläin painoi vain sata grammaa. Aikuisena sen paino kipuaa noin kiloon, ja eläin kasvaa suunnilleen jäniksen kokoiseksi.

Jaavankääpiökauriiden luonnolliset elinympäristöt Aasiassa ovat uhattuina metsien hävittämisen takia.

Turun Sanomat: Varsinais-Suomessa tavattu uusi liskolaji

800px-Lacerta_agilis_2443

Suomesta on löytynyt uusi liskolaji, kirjoittaa Turun Sanomat. Lehden mukaan Varsinais-Suomesta löydettyä hietaliskoa (Lacerta agilis) ei ole aikaisemmin Suomessa tavattu.

Löydetty hietalisko on sisiliskoa rotevampi, tuplasti painavampi ja noin 5-10 senttimetriä pitempi. Lisko on nopealiikkeinen ja arka, minkä vuoksi se on voinut piilotella vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja suotuisassa elinympäristössä.

– Maailmalla rauhoitettua hietaliskoa tavataan vanhojen havaintojen perusteella Karjalan kannakselta, varmasti Baltiasta, ja toisaalta taas Ruotsissa Porin korkeudelle saakka ja Norjan eteläosista, Tanskasta ja Englannista, kertoo liskoa tutkinut Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti Turun Sanomille.