Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Category Archives: Helsingin yliopisto

Kun lentomuurahainen ei lennäkään

Muurahaiskuningatar.Kuva: Senja Hakala. Itsekkäät muurahaiskuningattaret jäävät kotipesäänsä, vaikka kykenisivät lentämään – yhdessä pesässä voi olla satoja kuningattaria, ja yhdessä yhteiskunnassa satoja pesiä. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että muurahaisten sosiaalinen evoluutio ja levittäytymisen evoluutio liittyvät vahvasti toisiinsa. Sanja Hakala tutki väitöskirjatyössään muurahaisten levittäytymistä ja sen yhteyttä sosiaalisuuden evoluutioon. Hakala osoittaa tutkimuksessaan, että sosiaalinen evoluutio ja levittäytymisen […]

Ilmastonmuutos vaarantaa peltolintujen pesät

Töyhtöhyyppä muniin vaatimattomaan pesäänsä neljä munaa (kuva: Andrea Santangeli) Kuu kiurusta kesään alkaa vanha loru, jonka avulla maanviljelijät kevätkylvönsä aikanaan ajoittivat. Ilmastonmuutos on aikaistanut keväitä, mikä on johtanut niin kylvötöiden kuin lintujen pesinnän aikaistumiseen. Eikä lorukaan enää pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että peltolinnut ovat aikaistaneet pesintäänsä huomattavasti nopeammin kuin maanviljelijät kylvötöitään. Tämä on johtanut […]

Ilmastonmuutos voi näivettää pandat ja makit salakavalasti sukupuuttoon

Pandoilla ja Madagaskarin makeilla on riski nääntyä nälkään, jos ilmastonmuutos pakottaa ne syömään vähäravinteista kuivan kauden ravintoa nykyistä pitempään. Äärimmäisen uhanalaiset leveänenämakit, Prolemur simus, ovat Madagaskarilla eläviä, hieman kissaa pienempiä puoliapinoita. Ne syövät pandojen tapaan mieluiten bambun pehmeitä versoja. Erikoistunut hampaisto takaa sen, että bambunversojen puuttuessa leveänenämakit pystyvät syömään myös bambun kovaa vartta. Isopandat ja leveänenämakit […]

Sukupuoli vaikuttaa lintuyksilön syysmuuton ajoittumiseen

Leppälintu on yksi tutkituista varpuslintulajeista (kuva: Aleksi Lehikoinen) Lintujen kevätmuutto on parhaillaan käynnissä. Keväisin koiraat saapuvat ennen naaraita vallatakseen parhaat pesimäpaikat. Tuoreen tutkimuksen perusteella syksyn tilanne on päinvastainen. Useilla varpuslintulajeilla etenkin nuoret naaraat muuttavat ennen koiraita. Esimerkiksi peippokoiraat saapuvat keväällä noin viikkoa naaraita aikaisemmin, mutta syksyllä nuoret koiraat lähtevät muutolle keskimäärin viisi päivää naaraita myöhemmin. […]

Hirvelle maistuvat männyn taimet – erityisesti lehtipuun alla

Hirvi on Suomen suurin luonnonvarainen eläin, Fennoskandian tärkeimpiä riistaeläimiä ja taimikoiden pahin tuhoeläin. Ari Nikula selvitti väitöstutkimuksessa, miten hirvi valitsee elinpiirinsä ja miksi jotkin taimikot maistuvat sille toisia paremmin. Hirvikanta kasvoi voimakkaasti 1970-luvulta alkaen ja huippuvuosina vuosituhannen alussa Suomessa talvehti 140 000 hirveä. Hirvikannan nousuun ovat vaikuttaneet tehometsätalouden myötä yleistyneet avohakkuut ja taimikot, jotka tarjoavat […]

Mehiläiset rokottavat vauvansa luonnonmukaisesti

Mehiläiset rokottavat jälkeläisensä ympäristön tauteja vastaan niiden veressä olevan vitellogeeniproteiinin avulla. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat ovat patentoimassa hyönteisille syötäviä ja luonnonmukaisia rokotteita, joita muun muassa viljelijät ja muut ruuantuottajat voisivat hyödyntää. Jälkeläisten immuniteetti syntyy mehiläiskuningattaren syömän ravinnon kautta. Työläismehiläiset valmistavat kuningattarelle siitepölystä ruokaa, joka sisältää myös ympäristön bakteereja. Kun kuningatar on syönyt bakteerit, niiden […]

:VÄITÖS: Tekopesä talousmetsässä on haukalle huono vanhan metsän korvike

Kanahaukan poikaset voivat hyvin vanhassa kuusimetsässä Taivalkoskella. Kuva: Jani Suua Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen väitöstutkimuksessa on selvitetty haukkojen pesintää ja elinympäristöjä. Tutkimusaineisto sisältää yli 5000 petolinturengastajien tarkastamaa haukanpesää. Tutkimus osoittaa, ettei kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesintä onnistu niille rakennetuissa tekopesissä toivotusti. Varttuneita metsiä suosivista haukoista erityisesti kanahaukka voi huonosti talousmetsissä. Heidi Björklund tutki perjantaina […]

Leppälattari liittyi osaksi kaupunkimetsien monimuotoisuutta

Puolisenttisellä lattarilla on tunnusomaiset isot, punaiset silmät (Kuva: Gunilla Ståhls-Mäkelä) Maamme eliölajisto tunnetaan yleisellä tasolla varsin hyvin ja kaksisiipisetkin eli kärpäset ja sääsket kohtuullisesti. Tästä huolimatta vuosittain löydetään kymmeniä uusia lajeja. Tuoreimpana Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijat kuvasivat uuden kärpäslajin, leppälattarin, Helsingin Haltialasta. Tiede ei aiemmin leppälattarista (Agathomyia alneti) tiennyt. Lattajalkakärpäset eli lattarit sen sijaan ovat […]

Suojelualueet auttavat vesilintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Uivelo on yksi näyttävimpiä sorsalintujamme (kuva: Aleksi Lehikoinen) Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita. Useiden vesilintujen, kuten EU:n tasolla suojelua edellyttävän uivelon, talvehtimisalueet ovat siirtyneet Euroopassa kohti koillista leudompien alkutalvien ansiosta. Tuore 16 maan aineistoon perustuva tutkimus paljastaa, että EU:n lintudirektiivin perusteella suojellut luontokohteet edistävät uivelon levinneisyysmuutosta. – Nykyään hieman kolmannes uivelokannasta talvehtii Pohjois-Euroopassa, kun […]

:TUTKIMUS: Noin kaksi tuhatta harmaahyljettä hukkuu vuosittain Itämeren rannikon pyydyksiin

Pyydyksiin arvioidaan kuolevan vuodessa viitisen prosenttia Itämeren harmaahyljekannasta. Rysät ovat harmaahylkeille kohtalokkaimpia. Vuonna 2012 Itämeren rannikkokalastuksen pyydyksiin hukkui 1 500–2 300 harmaahyljettä. Suomen osuus tästä määrästä oli 400–600, Ruotsin 200–900 ja Viron 800–1 000 harmaahyljettä. Kuolleista harmaahylkeistä noin 90 prosenttia löytyi rysistä. Tutkimustulos on ensimmäinen arvio koko Itämeren sivusaaliista. – Vuonna 2012 Itämerellä oli 30 000–40 […]