Category Archives: Väitökset
Valkohäntäpeuroja voidaan tutkia riistakameroiden ja DNA:n avulla
FM Jenni Poutasen väitöskirjatutkimusten perusteella riistakameroita voitaisiin käyttää valkohäntäpeuran kannanarvioinnissa eli arvioitaessa populaation tiheyttä, aikuisten sukupuolijakaumaa ja populaation tuottavuutta. Populaation tiheyttä voidaan arvioida myös DNA-menetelmällä. FM Jenni Poutasen väitöskirjatutkimus osoittaa, että metsästäjät voisivat osallistua valkohäntäpeuran kannanarviointiin omien riistakameroidensa avulla. Jotta kannanarviointia riistakameroiden avulla voitaisiin soveltaa käytännössä, tarvittaisiin automaattisen kuvantunnistuksen kehittymistä laskemaan kuvista valkohäntäpeuraurokset, naaraat ja […]
Väitös: Saimaannorppa on herkkä häiriölle talvella
Saimaannorppakanta on saavuttanut 400 yksilön rajan, mutta ilmastonmuutos ja ihmistoiminta uhkaavat yhä uhanalaista populaatiota. Filosofian maisteri Lauri Liukkosen väitöskirja tuo uutta tietoa saimaannorpan suojelubiologiasta. Tutkimuksessa selvitettiin norpan talviaikaista käyttäytymistä, rantarakentamisen vaikutuksia pesinnän onnistumiseen, sekä kehitettiin uusi, yksilöpohjainen liikkumismalli suojelutoimien kehittämisen tueksi. Saimaannorpan elinpiiri on pieni jääpeitteeseen aikaan. Norpat liikkuvat jääpeitteeseen lisääntymisaikaan keskimäärin runsaan seitsemän neliökilometrin laajuisella alueella, […]
:VÄITÖS: Uhanalaisen saimaannorpan käyttäytymistä voidaan tarkkailla entistä yksilöllisemmin
Kuva: Jouni Koskela – Metsähallitus Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen ja kohtaa suuria haasteita ilmastonmuutoksen edetessä. Ilmastonmuutos haittaa etenkin norppien jäähän ja lumeen vahvasti sidoksissa olevaa pesintää. Samalla leudot talvet myös hankaloittavat luotettavaa kannanseurantaa, sillä nykyinen menetelmä perustuu vuotuisiin pesälaskentoihin. Pesälaskennoissa määritetään talviaikaisten pesien määrää ja niiden […]
Kaupunkimaisuus ei aina vähennä liito-oravan esiintymistä
Liito-orava suosii varttunutta kuusimetsää, muttei aina kaihda kaupunkiakaan (Kuva: Marko Schrader) Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että kaupunkimaisen elinympäristön osuus ei vähentänyt liito-oravan esiintymistodennäköisyyttä. Oleellisempaa oli liikkumiseen sopivan metsän määrä alueella. Metsäekosysteemit ovat vähentyneet ja pirstoutuneet maailmanlaajuisesti. Monilla metsälajeilla, kuten puissa elävillä oravilla tai liitävillä nisäkkäillä, on tiukat elinympäristövaatimukset ja ne ovat herkkiä ympäristönmuutoksille. Sen vuoksi ne […]
Ilmasto vaikuttaa lintujen muuttoon ja pesintään
Talvehtivia tukkasotkia (kuva: Aleksi Lehikoinen) Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että lämpiminä keväinä varpuslinnut pesivät aiemmin ja leutoina talvina suurempi osuus vesilinnuista talvehtii Suomessa. Ilmaston lämmetessä on ensiarvoisen tärkeää selvittää lämpötilavaihteluiden vaikutukset luonnossa ja arvioida kuinka hyvin lajit pystyvät sopeutumaan muuttuviin ympäristöoloihin. Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että lämpiminä keväinä varpuslinnut pesivät aiemmin ja leutoina talvina suurempi osuus vesilinnuista […]
Väitös: Aleutian tautivirus on yleinen luonnonvaraisilla näätäeläimillä
Minkki. Kuva: iStock.com/Astakhova Aleutian tautivirus (AMDV, plasmasytoosivirus) on yleinen minkeillä esiintyvä parvovirus. Aikuisilla eläimillä AMDV voi aiheuttaa kroonisen immuunivälitteisen sairauden (Aleutian tauti, plasmasytoosi) ja pennuilla akuutin kuolemaan johtavan hengitystiesairauden. Viruksella on laaja maantieteellinen levinneisyys ja tarhattujen minkkien lisäksi sitä tavataan myös luonnossa. ELL, KTK Anna Knuuttila selvittää väitöskirjatutkimuksessaan Aleutian tautiviruksen epidemiologiaa ja evolutiivisia suhteita tarhatuissa […]
:VÄITÖS: Itämeren hylkeiden liikkumistutkimuksesta tietoa hylkeiden ja kalastuksen rinnakkaiselon tueksi
Sari Oksanen on syntynyt vuonna 1983 Leppävirralla. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 Leppävirran lukiosta. Itämerennorppia on perinteisesti pidetty Saimaalla asustavien lähisukulaistensa tapaan erittäin paikallaan viihtyvinä, kun taas hallit ovat tunnettuja runsaasta liikkumisestaan. Filosofian maisteri Sari Oksasen väitöskirja tuo uutta, yksityiskohtaisempaa tietoa näiden hylkeiden liikkumisesta. Väitöskirjan tulosten mukaan itämerennorpat vaeltelevatkin laajoilla alueilla avoveden aikaan […]
Väitös: Jänisruttobakteeri lisääntyy jyrsijöissä ja leviää hyttysen pistosta
Metsämyyrä. Kuva: Heikki Henttonen, LUKE Jänisrutto (tularemia) on zoonoottinen eli eläimestä ihmiseen tarttuva infektio, jonka aiheuttaja on Francisella tularensis –bakteeri. Jänisruttoa esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, ja taudin ilmaantuvuus on erityisen suuri Suomessa ja Ruotsissa. Väitöstutkimuksessaan ELL Heidi Rossow selvitti jänisruton esiintymistä väestössä, eri tautimuotojen riskitekijöitä, epidemioiden yhteyttä myyräkantojen vaihteluun sekä infektiota myyrillä. Rossowin väitöstutkimuksen perusteella […]
:VÄITÖS: Tekopesä talousmetsässä on haukalle huono vanhan metsän korvike
Kanahaukan poikaset voivat hyvin vanhassa kuusimetsässä Taivalkoskella. Kuva: Jani Suua Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen väitöstutkimuksessa on selvitetty haukkojen pesintää ja elinympäristöjä. Tutkimusaineisto sisältää yli 5000 petolinturengastajien tarkastamaa haukanpesää. Tutkimus osoittaa, ettei kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesintä onnistu niille rakennetuissa tekopesissä toivotusti. Varttuneita metsiä suosivista haukoista erityisesti kanahaukka voi huonosti talousmetsissä. Heidi Björklund tutki perjantaina […]
Vuoden paras ekologian väitöskirja käsittelee saaliskalojen suojaväriä
Ekologien järjestö Oikos Suomi on myöntänyt Åbo Akademin tutkijalle FT Karin Kjernsmolle tunnustuksen parhaasta väitöskirjasta ekologian ja evoluutionbiologian alalla vuonna 2014. Palkinto annettiin ekologien ja evoluutiobiologien kansallisen järjestön Oikos Suomen järjestämässä konferenssissa Joensuussa 10.2. Kjernsmo selvitti väitöskirjassaan, kuinka suojaväritys ja opitut käyttäytymismallit suojaavat saaliskaloja pedoilta. Saalistus on yksi tärkeimpiä prosesseja luonnossa ja ohjaa lajien ekologista […]