Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Ähtärin eläinpuisto menetti toisen lumileopardeistaan – “Shila oli hyvin pidetty ja luonteikas yksilö, joka tunsi oman arvonsa”

lumileopardi_ahtarizoo

Kuva: Ähtärin eläinpuisto

Lumileopardinaaras Shila menehtyi harvinaisen, vakavan synnytysvaikeuden seurauksena

Eläinpuiston työntekijöiden vappua varjosti iso menetys. Lumileopardinaaraamme Shila menehtyi harvinaisen, vakavan synnytysvaikeuden seurauksena. Lajin suojeluohjelmallekin tärkeiden pentujen innostunut odotus vaihtui suruun hoitajille rakkaan ja monelle kävijälle tutun eläimen sekä sen kahden pennun menettämisestä.

Vastoinkäymiset kuuluvat nekin joskus eläinpuiston elämään, mutta jokainen yksilö jättää meihin jälkensä. Shilaa tullaan muistamaan vielä kauan.

Liito-oravan esiintymisestä on saatu uutta tietoa – koko Etelä-ja Keski-Suomen kattava esiintymisennustekartta julkaistu

74b00e10-8774-46a2-9c77-50a51f3cf329-w_576_h_2000

Tuore tutkimus osoittaa, että maisema- ja aluetason tekijät ovat liito-oravalle tärkeitä. Leudot talvet selittävät osittain, miksi liito-oravaa on esiintynyt runsaimmin Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijat ovat mallintaneet liito-oravan esiintymistä Etelä- ja Keski-Suomessa. He käyttivät perustana vuosina 2003–2005 tehdyn kansallisen liito-oravakartoituksen esiintymistietoja, ja muuttivat ennusteen nykyhetkeen metsänhakkuutietojen avulla.

Juuri julkaistuihin, solukooltaan 250 x 250 metriä oleviin karttoihin on vapaa pääsy, ja ne kattavat koko Etelä- ja Keski-Suomen aina Kajaanin korkeudelle asti.

Miten talvilämpötila vaikuttaa?

Tutkijat eivät vielä tiedä, mitkä mekanismit kytkevät liito-oravan runsauden talvilämpötilaan. Aikaisempien tutkimusten perusteella on tiedetty, että liito-orava viihtyy peltojen reunametsissä. Maanviljely on Suomessa puolestaan keskittynyt rannikon läheisyyteen osin juuri edullisemman ilmaston vuoksi.

Ilmasto vaikuttaa kuitenkin metsien rakenteeseen ja puihin sekä pellonreunoilla että ydinmetsässä. Sen vuoksi sillä on todennäköisesti merkitystä myös liito-oravan ravinnon saatavuuteen ja tarjolla oleviin pesäpaikkoihin.

– On myös mahdollista, että ravinnon saatavuus rajoittaa esiintymistä ensiksi siellä, missä kylmyys lisää eniten eläinten energian tarvetta. Voi siis olla, että laji selvityisi siksi paremmin leudompien alueiden talousmetsissä kuin Pohjois- ja Itä-Suomen talousmetsissä, pohtii tutkija Maarit Jokinen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Liito-oravan suojelua toteutetaan nykyisellään säästämällä tiedossa olevat pesäpaikat hakkuilta. Tämän suojelutavan tehokkuus on osoittautunut heikoksi, koska vain pieni osa lajin pesäpaikoista tunnetaan. Hakkuiden vuoksi elinpiirit voivat myös heikentyä elinkelvottomiksi, vaikka itse pesäpaikka säästyisikin.

Nyt julkaistu tutkimus auttaa pesäpaikkojen etsimisessä, mutta se osoittaa samalla, että maisema- ja aluetason tekijät ovat lajille tärkeitä.

– Löydettyjen pesäpaikkojen säästäminen ei ole riittävä suojelukeino. Lajille tärkeiden ravinto- ja kolopuiden määrää tulisi lisätä kaikissa talousmetsissä liito-oravan asuttamilla seuduilla. Suojelutoimia tarvitaan myös Länsi-Suomessa, sillä lajin esiintyminen on vähentynyt voimakkaasti sielläkin, toteaa Maarit Jokinen.

Esiintymisennustekarttaa voivat käyttää esimerkiksi alueelliset luonnonsuojelu- ja metsäviranomaiset.

– Lisäksi sitä voidaan käyttää kannanseurannan suunnittelussa ja lajin uhanalaisuusarvioinnin apuna, kertoo intendentti Jari Valkama Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Artikkeli:

Maarit Jokinen, Ilpo Hanski, Elina Numminen, Jari Valkama ja Esa Selonen. Promoting species protection with predictive modelling: Effects of habitat, predators and climate on the occurrence of the Siberian flying squirrel. Biological Conservation. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2018.12.008

Saimaannorpan kuutteja löytyi alkukevään pesälaskennoissa 63

1200px-Pusa_hispida_saimensis_ca_1956

Saimaannorppa Kuvaaja:  A. Pedersen

Metsähallituksen Luontopalvelujen johtamat saimaannorpan pesälaskennat tehtiin vaikeissa olosuhteissa. Pesälaskennoissa havaittiin 63 kuuttia, joista kuolleita oli vain yksi. Syntyneiden kuuttien määrä tarkentuu pesäpaikkasukelluksissa toukokuussa. Laskentoihin osallistui lähes sata henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan viime talvea luonnehti heikko jäätilanne.

– Jää peittyi nopeasti lumikerroksella ja jäätyminen oli epätasaista. Kinostuminen oli kuitenkin runsasta ja norpat saivat pesiä luonnonkinoksissa. Heikkojen jäiden ja vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi pesätarkistukset jouduttiin tekemään lyhyellä ajanjaksolla, eikä kaikkia pesiä ja poikasia löydetty, Koskela kertoo.

Heikkojen laskentaolosuhteiden vuoksi epävarmoja kuuttihavaintoja on useampia. Kuuttien määrä tarkentuu pesäpaikkasukelluksissa, joissa etsitään istukoita. Jos poikaspesäpaikan rantavedestä löytyy istukka, se on varsin varma merkki kuutin syntymästä.

Keväisten verkkokalastusrajoituksien ulkopuolisilla alueilla syntyi tänä vuonna kaksi kuuttia: Puruvedellä ja Rantasalmen Haapaselällä. Näiden kuuttien ensimmäisten elinkuukausien turvaamiseksi ELY-keskus pyrkii tekemään osakaskuntien kanssa verkkokalastuksen rajoitussopimuksia.

– Saimaannorpan synnytysalueen laajentuminen ja norppien palaaminen vuosikymmeniä sitten autioituneille alueille osoittaa, että suojelutyö tuottaa tulosta, toteaa ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta. Saimaan pieni norppakanta on luokitukseltaan erittäin uhanalainen.

Luonnonvarakeskus pannoitti 18 sutta

wolf-walking-in-winter

Luonnonvarakeskus (Luke) pannoitti 18 sutta kevään 2019 aikana. GPS-pannoilla merkittiin kuusi sutta läntisellä kannanhoitoalueella: neljä Pohjois-Pohjanmaalla ja kaksi Pohjois-Hämeessä. Itäisellä kannanhoitoalueella pannoitettiin 12 sutta: kolme Kainuussa, kolme Pohjois-Savossa ja kuusi Pohjois-Karjalassa.

Merkityistä susista neljä oli pentuja ja 14 aikuisia. Pannoitettujen susien kokonaismäärään sisältyy seitsemän pannanvaihtoa. Pantojen vaihdot tehtiin itäisellä kannanhoitoalueella. Asennettu panta toimii noin vuoden.

Susien pannoitukset ovat päättyneet tältä keväältä.

Merkittyjen susien liikkeitä voi seurata elokuusta helmikuun loppuun Riistahavainnot.fi-palvelussa

Pannoilla merkittyjen susien avulla saadaan tietoa laumojen reviirien rajoista, nuorten susien vaelluksista, susien syntyvyydestä ja kuolleisuudesta, elinympäristön käytöstä ja vierailuista pihapiireissä. Luke käyttää tietoja tutkimuksessa ja suden kanta-arvion laadinnassa.

Susia on aiemmin merkitty pääosin Itä-Suomessa. Länsi-Suomen pannoitusten tavoitteena on saada tietoa susien liikkumisesta alueella, jossa on voimakkaampi ihmisvaikutus kuin itäisessä Suomessa.

Pannoitettujen susien seurantatiedot ovat nähtävillä Riistahavainnot.fi-palvelussa jälleen syksyllä. Maaliskuusta elokuuhun välisellä ajalla paikannustietoja ei esitetä suden lisääntymisajan vuoksi.

Liminganlahden lintupyhätön superviikonloppu asettaa valtakunnallisen tavoitteen

Joutsenet Liminganlahden yllä.

Joutsenet Liminganlahdella_Kuva: Mika Honkalinna/ Metsähallitus

Huhtikuu huipentuu Liminganlahdella luontokeskuksen superviikonloppuun (26.–28.4.2019). Perjantaina koululaiset kisaavat Lintuvisassa ja samaan aikaan etsitään keinoja, miten kisa levitettäisiin koko Suomeen. Lintukuvafestivaali pidetään pitkästä aikaa kahden päivän mittaisena. Lauantaina esiintyvät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestyneet kuvaajat. Sunnuntaina rohkaistaan aloittelevia lintukuvaajia ja nostetaan esille esteettömyyden tärkeys lintukuvauskohteita kehitettäessä.

Kahdeksatta kertaa Liminganlahdella järjestettävä koululaisten Lintuvisa haluaa nousta siiville koko Suomessa. Lajintunnistuskilpailusta on tullut suosittu osa biologian opetusta Limingassa ja lähiseudulla, mutta tänä keväänä etsitään keinoja, kuinka kilpailusta saataisiin valtakunnallinen. Liminganlahden Ystävät ry ja BirdLife Suomi ry ovat kutsuneet yhteistyökumppanit tutustumaan Lintuvisan finaaliin perjantaina 26.4..

–  Kilpailun laajentamisen tavoitteena on edistää nuorten luonnontuntemusta ja tukea lintuharrastuksen aloittamista. Lajintunnistustaidot ovat tärkeitä myös metsästysharrastuksessa, kuvailee Lintuvisan isä, Liminganlahden Ystävät ry:n puheenjohtaja Eero Lumme.

Perjantain Lintuvisaa seuraa Lintukuvafestivaali, joka järjestetään vuosien tauon jälkeen jälleen kaksipäiväisenä. Lauantaina esiintyvät lintu- ja luontokuvauksen ammattilaiset. Kirjailija, toimittaja ja luontovalokuvaaja Kimmo Ohtonen vetää aikajanan maalaustaiteen kultavuosien luontokuvauksista 2000-luvun digikuvaukseen. Suomen luonnosta päästää hyppäämään myös hetkeksi hiukan etäämmälle, kun englantilainen ammattiluontokuvaaja David Tipling esittelee valokuviaan Brittein saarten hienosta luonnosta. Lauantain esiintyjäkaartiin kuuluvat myös luontokuvaajat Mika Honkalinna ja Olli Lamminsalosekä oululainen koomikko, luontokuvaharrastaja Iikka Kivi.

Sunnuntaina rohkaistaan aloittelevia lintukuvaajia. Päivän aikana on tarjoilla tärppejä kuvausharrastuksen aloittamiseen. Aamulla on mahdollisuus lähteä Iikka Kiven kanssa kuvausretkelle luontokeskuksen lähiympäristöön ja sunnuntaipäivän päätteeksi Limingasta kotoisin oleva Timo Tikkanen kertoo lintukuvauksesta liikuntarajoitteisen silmin.

– Onnettomuus muutti elämäni, ja nyt liikun pyörätuolin avulla. Innostuin lintukuvauksesta aivan hiljakkoin, ja olen huomannut, ettei ole helppoa löytää kuvauskohteita, mihin pääsee kuvaamaan autosta tai riittävän lähelle pyörätuolin kanssa. Liminganlahden luontokeskuksen ympäristö on yksi harvoista kohteista, mihin pääsee. Linnut saavat minut lähtemään ulos luontoon ja tästä on tullutkin tärkeä harrastus elämääni, Timo Tikkanen kuvailee.

Tapahtumaviikonlopun järjestää Liminganlahden Ystävät ry. Mukana on suuri joukko yheistyökumppaneita: Olympus Finland Oy, Limingan kunta, Limingan Osuuspankki Liminganlahden ja Tupoksen yhtenäiskoulut, Limingan lukio, Limingan seudun riistanhoitoyhdistys ja Metsähallituksen Luontopalvelut.

Siilit ja matelijat heräsivät, sammakoiden kutu on aluillaan

hedgehog-1546615027ZT6

Viileän ajanjakson jälkeen kevät on palannut takaisin raiteilleen hyvin aurinkoisen ja lämpimän sään saattelemana. Keväässä tapahtuu nyt paljon. Kevätseurannan neljäs havaintoviikonloppu toi runsaasti uusia havaintoja niin kasveista kuin eläimistäkin. Kevät etenee havaintojen perusteella kohti pohjoista.

“Siilit ovat paikoitellen heränneet horroksesta. Viikonloppuna aikaisia siilejä nähtiin liikkeellä muun muassa Jyväskylässä ja Turussa”, Kevätseurannan kampanjatyöntekijä Vilja Tupola kertoo.

Matelijoiden talvihorros on myös päättymässä. Havaintoja on ilmoitettu sisiliskoista, kyistä, rantakäärmeistä ja vaskitsoista.

Sinivuokon kukinta on käynnistynyt kunnolla viime päivinä. Viikonlopun havainnot painottuivat Etelä- ja Lounais-Suomeen. Leskenlehtien kukinta on jo täydessä vauhdissa: niistä on kertynyt runsaasti havaintoja etenkin eteläisestä Suomesta mutta myös Kajaanin seudulta saakka.

Nokkosperhosia on nähty jo ympäri maata. Sitruunaperhosetkin ovat jo lennossa, mutta havainnot painottuvat vielä selvästi eteläiseen Suomeen. Myös seitsenpistepirkosta ja kimalaisesta on saatu havaintoja.

Linnuista västäräkit ovat runsastuneet lyhyessä ajassa. Luonnossa soi nyt lintujen konsertti punakylkirastaiden liityttyä peippojen kuoroon.

“Pääsiäiseksi on luvassa loistavat olosuhteet kevään havainnointiin! Todennäköisesti seuraavaksi runsastuvat hyönteiset, etenkin perhoset ja kimalaiset. Ehkä pian nähdään myös valkovuokkopeite koristamassa maanpintaa tai kuullaan kirjosiepon liverrystä. Sammakoiden kutu on käynnistymässä Etelä-Suomessa”, Tupola sanoo.

Kevätseurantaan odotetaan havaintoja lähiaikoina myös tiiroista. Tiira kuuluu myös Kevätseurannan Veden äärellä -teeman lajeihin. Seuraavaa Kevätseurantaviikonloppua vietetään 27.–28.4. ja silloin kannattaa olla erityisen tarkkana kalojen ja sammakonkudun suhteen matalien rantavesien, purojen ja ojien äärellä.

Kevätseurannassa havainnoidaan keväisten eläin- ja kasvilajien ilmaantumista ja runsastumista kevään kuluessa. Erityisesti kevätlajeja tarkkaillaan Kevätseuranta-viikonloppuina, joita vietetään joka toinen viikonloppu 8.–9.6. saakka.

Kevätseurannan havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.kevatseuranta.fi. Havainnot päätyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan tutkimuskäyttöön.

Kevään etenemistä voi seurata myös sosiaalisessa mediassa kuvien ja havaintojen muodossa aihetunnisteilla #kevätseuranta ja #vedenäärellä.

Lisätiedot:

Kevätseurannan nettisivut: www.kevatseuranta.fi

Kevätseurannan havaintolomake: loydos.luomus.fi/forms/kevatseuranta

Lasten tulostettava Kevätseuranta-lomake

Kevätseuranta Facebookissa

Kevätseuranta Instagramissa

Saimaannorpan suojelemiseksi säädetty verkkokalastuskielto alkaa tänään

saimaannorpan-kuutti-copyright-ismo-marttinen-wwf-1

Saimaannorpan kuutti, copyright Ismo Marttinen / WWF

Erittäin uhanalaisia saimaannorppia suojeleva jokavuotinen verkkokalastuskielto alkaa tänään. Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka poikasten eli kuuttien suojelemiseksi. Kalanpyydysten aiheuttama kuolleisuus on tällä hetkellä saimaannorpan suurin uhka.

”Norppaemot alkavat vieroittaa poikasiaan näinä päivinä. Tämä tarkoittaa, että Saimaan sokkeloisissa vesissä ui pian useita kymmeniä kuutteja vailla emon opastusta. Pienen kokonsa ja kokemattomuutensa takia ne ovat vaarassa jäädä kiinni kalaverkkoihin ja löysänieluisiin katiskoihin”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Kalastusrajoitukset ovat voimassa lähes koko Suur-Saimaan alueella. Ne kattavat valtaosan norpan tunnetuista lisääntymisalueista.

Rajoituksista löytyy kuitenkin aukkoja. Niistä tällä hetkellä huolestuttavimmat ovat Puruvedellä, jossa syntyi tänä vuonna kaksi saimaannorpan poikasta. Toinen poikasista syntyi alueella, jossa kalastusrajoitukset eivät ole voimassa. Puruvedellä eli aikoinaan vahva norppakanta. Nyt norppa on hitaasti palaamassa alueelle.

”Norpan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että se saa levittäytyä rauhassa vanhoille elinalueilleen. Niinpä Puruveden kuutteja on suojeltava aivan erityisesti”, Tolvanen sanoo.

”Kalastusrajoituksia on laajennettava Puruvedellä mahdollisimman pian.”

Uusimman arvion mukaan Saimaassa ui hieman alle 400 norppaa.

”Saimaannorpan suojelua on jatkettava, sillä se ei ole vielä läheskään turvassa. Meidän on muistettava, että jos saimaannorppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi norpan suojelu on kunnia-asia meille suomalaisille”, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Saimaannorpan suojelemiseksi säädettyihin kalastusrajoituksiin voi tutustua tarkemmin selaamalla WWF:n Norppakarttaa osoitteessa norppakartta.wwf.fi.

Kuopion kaupunki kartoittaa liito-oravia osana laajaa hanketta

flying-squirrel-main

Image: Popshiretoko360/Twitter

Liito-oravakartoittajat kiertelevät lähiviikkoina Kuopion keskeisen kaupunkialueen metsissä kartoittamassa liito-oravaesiintymiä. Liito-oravakartoitukset ovat osaa laajaa Liito-orava-LIFE -hanketta. Hankkeen tavoitteena on yhteensovittaa asukkaiden, ulkoilijoiden ja liito-oravien tarpeita niin virkistys- kuin talousmetsissäkin. Hyvin suunniteltu viheralueiden verkosto tarjoaa ihmisille lähiliikuntamahdollisuuksia ja henkistä hyvinvointia sekä samalla suojelee liito-oravan elinympäristöjä.

“Sopivin ajankohta liito-oravakartoituksille on keväällä, koska silloin liito-oravan puun rungolle tai juurelle päästämät papanat ovat helpoiten huomattavissa”, kertoo projektikoordinaattori Maaret Väänänen Kuopion kaupungilta. “Liito-oravan talviravintona käyttämät lepän ja koivun siitepölynorkot värjäävät papanat keltaisiksi”, täsmentää Väänänen.

Liito-oravakartoitusten kohteet ovat Saaristokaupunki, Käränkä, Lehtoniemi, Rautaniemi, Pirtti, Jynkänvuori, Matkus, Pieni Neulamäki sekä Puijon, Kolmisoppi-Neulamäen, Korsunmäki-Keinälänniemen ja Etelä-Kuopion lehtojen ja lampien Natura-alueilla. Kartoituksissa liito-oravia etsitään kaupungin ja valtion omistamilta metsä- ja viheralueilta.

Liito-orava-LIFE on Euroopan unionin valtaosin rahoittama hanke, jonka kokonaisbudjetti on noin 8,9 miljoonaa euroa. Mukana on 18 kumppaniorganisaatiota eri sektoreilta sekä Suomesta että Virosta, mm. Kuopion kaupunki ja Kuopion luonnontieteellinen museo.

Kyyt luikertelivat WWF:n Luontoliveen – suorassa lähetyksessä voi seurata käärmeiden paistattelua kevätauringossa

P

Kyy, copyright Ola Jennersten WWF Sweden.

Kyiden elämää voi seurata nyt suorassa lähetyksessä WWF:n Luontolivessä. Livekamera sijaitsee paikalla, jossa käärmeet lämmittelevät kevätauringossa.

Sahanlaitakuvioinen kyy on lähes kaikille suomalaisille tuttu. Se on Suomen ainoa myrkyllinen käärme. Kyytä on vihattu ja vainottu kautta aikojen. WWF:n tavoitteena on tehdä kyytä tutummaksi ihmisille ja hälventää siihen kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja.

”Kyyt eivät ole aggressiivisia. Jos ne purevat, ne tekevät sen vihoviimeisenä puolustuskeinonaan. Viestimme on, että kyitä kannattaa varoa, mutta vainoon ei ole syytä”, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäkisanoo.

Suomessa kyy elää melkein koko maassa. Kyyn isoin vihollinen on ihminen, ja käärmeiden määrät ovat laskeneet paikoin huomattavasti rakentamisen, liikenteen ja vainon takia. Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu laji, joten sen tappamisesta ei rangaista.

”Yhä edelleen ihmisen ja kyyn kohtaamiset päättyvät harmittavan usein käärmeen kuolemaan. Kuitenkin jos käärmeitä pääsee tarkastelemaan rauhassa, voi huomata miten kauniita ja kiehtovia ne ovat”, Niinimäki sanoo.

Kyyn puremia todetaan Suomessa vuosittain noin 50-150. Terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole kovin vaarallinen. Kuitenkin lapsille ja vanhuksille purema voi olla riski. Kyyn purtua niin aikuisten kuin lastenkin tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.

”Kyyn kohdatessa kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja liikkua harkitusti. Tällöin kyy ei hätäänny. Vaikka löytäisi kyyn omalta pihamaaltaan, sitä ei tarvitse tappaa. Kyyn voi kuljettaa turvallisesti pois. Apuna voi käyttää esimerkiksi haravaa ja kannellista ämpäriä”, sanoo käärmeasiantuntija Toni Beckman, jonka kanssa WWF on toteuttanut kyykameran.

Kyykamera on osa WWF:n Luontoliveä

Kyykamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua. Luontoliven nettisivuilla voi seurata suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä sivustolla voi seurata kyiden lisäksi metsäpeurojen elämää. Uusia kameroita avataan pian lisää.

WWF on toteuttanut kyykameran yhdessä käärmeasiantuntija Toni Beckmanin, Kyyatlas-kansalaistiedehankkeen ja Koneen säätiön kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals, BCaster ja Frantic.

Luontoliven kyykamera löytyy osoitteesta: https://luontolive.wwf.fi/

Luonto-Liiton Kevätseuranta: Varovaisia merkkejä keväästä

peippo_anttisalovaara

Kuva: Peippo, kuvaaja Antti Salovaara

Kevät etenee varovaista tahtia, selviää Luonto-Liiton Kevätseurannasta. Lintumuutto on käynnistynyt viileässä maaliskuun säässä verkkaisesti. Laulujoutsenhavaintoja on kertynyt kuitenkin jo runsaasti, kuten myös kuluneena Kevätseuranta-viikonloppuna 16.–17.3.

Runsaimmin joutsenhavaintoja ilmoitettiin Etelä-Suomesta, ja pohjoisimmat linnut ovat ehtineet jo Lumijoelle saakka. Myös Vaasasta ja Pielajoelta on kertynyt havaintoja. Muista aikaisin saapuvista muuttolinnuista töyhtöhyypistä, kurjista, kiuruista ja kottaraisista on kertynyt havaintoja.

Eteläisessä Suomessa myös ensimmäiset peipot ovat jo äänessä. Peippo kuuluu niihin Kevätseurannassa havainnoitaviin lajehin, joiden kohdalla ilmastonmuutos on ehtinyt vaikuttaa selvästi niiden keväisiin ensihavainnointipäivämääriin.

“Vielä 1980-luvulla loru “puolikuuta peipposesta” piti hyvin paikkaansa, sillä kevään varhaisimmat peipot havaittiin keskimäärin huhtikuun puolenvälin paikkeilla, ja peipot runsastuivat tämän jälkeen. Tänä keväänä Kevätseurannan ensimmäinen peippo havaittiin Espoossa 8.2”, Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green kertoo.

Viileistä säistä johtuen myös hyönteishavaintoja on tehty vielä harvakseltaan. Kevään ensimmäiset itikat on havaittu Vantaalla, ja muutama kekomuurahainenkin on bongattu.

“Myös kekomuurahaisen ensihavaintopäivämäärä on aikaistunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana maaliskuulta helmikuun puolelle”, Green sanoo. Tänä vuonna kekomuurahainen havaittiin ensimmäisen kerran Turussa 17.2.

Seuraavana Kevätseuranta-viikonloppuna 30.–31.3. Luonto-Liitto kehottaa suuntaamaan lintutorneihin kevättä tarkkailemaan. Lintukevät kiihtyy, ja reilun viikon päästä tarkkailtavaa riittänee jo kaikkialla Suomessa.

Kevätseurannan havaintolomake: loydos.luomus.fi/forms/kevatseuranta

Lasten tulostettava Kevätseuranta-lomake

Kevätseuranta Facebookissa

Kevätseuranta Instagramissa

Kevätseurannassa havainnoidaan keväisten eläin- ja kasvilajien ilmaantumista ja runsastumista kevään kuluessa. Erityisesti kevätlajeja tarkkaillaan Kevätseuranta-viikonloppuina, joita vietetään joka toinen viikonloppu 8.–9.6. saakka.

Kevätseurannan havainnot voi ilmoittaa sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.kevatseuranta.fi. Havainnot päätyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan tutkimuskäyttöön.

Kevään etenemistä voi seurata myös sosiaalisessa mediassa kuvien ja havaintojen muodossa aihetunnisteilla #kevätseuranta ja #vedenäärellä.