Villimaailma

Saapuneen kevään mukana valkoposkihanhet palaavat Suomeen. Valkoposkihanhia pesii Suomessa rannikolla ja eteläisen Suomen järvillä. Suomessa tavataan lisäksi muuttavia valkoposkihanhia, jotka muuttomatkallaan Keski-Euroopan talvehtimisalueilta arktisille pesimäalueilleen levähtävät ja ruokailevat eteläisen ja itäisen Suomen peltoalueilla.

Valkoposkihanhet ovat tuttu näky monien kaupunkien puistoissa ja rannoilla. Pesinnän jälkeen valkoposkihanhien määrä puistoissa kasvaa, kun saarissa pesineet valkoposkihanhet tulevat poikasineen puistoihin, missä ravinnon saatavuus on pesimäalueita parempaa.

Valkoposkihanhien häirintä puistoissa on kielletty

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintulaji. Luonnonsuojelulaki kieltää valkoposkihanhien häirinnän erityisesti pesimäaikana ja lajin elinkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Myös monet kaupunkialueet, kuten Kaivopuisto tai Arabianranta Helsingissä, Tapiolan alueen puistot Espoossa tai Ankkurinpuisto Lahdessa ovat valkoposkihanhien elinkierron kannalta tärkeitä paikkoja, joissa valkoposkihanhien hätyyttäminen, jahtaaminen ja karkottaminen on kielletty.

“Millään Suomen kaupungilla ei ole voimassa olevaa poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen puistoalueilla”, ylitarkastaja Maria Westerman Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo. Suurista kaupungeista Helsinki, Espoo ja Lahti ovat vastikään hakeneet poikkeuslupaa valkoposkihanhien puistoista karkottamiseen, mutta tapauksissa poikkeusluvan myöntämisen perusteet eivät täyttyneet, eikä lupia voitu myöntää.

“Valkoposkihanhien hätyyttäminen esim. päästämällä koira ajamaan valkoposkihanhia takaa, ajamalla dronella valkoposkihanhia lentoon tai muulla vastaavalla tavalla on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Myös kaikenlainen valkoposkihanhien vahingoittaminen on lain vastaista”, Westerman sanoo. Mikäli havaitsee laitonta valkoposkihanhien jahtaamista, karkottamista tai vahingoittamista, voi siitä ilmoittaa poliisille.

Valkoposkihanhien karkottamiseen ei voi ryhtyä oma-aloitteisesti

Valkoposkihanhien karkottamiseen tai jahtaamiseen ei saa koskaan ryhtyä oma-aloitteisesti vaan aina ennen karkotustoimiin ryhtymistä on tiedusteltava Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, edellyttääkö karkottaminen poikkeuslupaa. Rauhoitettuja lintuja koskevat poikkeuslupa-asiat on koko Suomen osalta (pl. Ahvenanmaa) keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.

Joissakin tapauksissa ELY-keskus on arvioinut, että tietyt hiekkapintaiset uimarannat eivät ole valkoposkihanhien elinkierronkannalta tärkeitä alueita ja jos valkoposkihanhet eivät pesi rannalla, valkoposkihanhet on voitu rauhallisesti ja suunnitellusti ohjata pois uimarannalta. Ohjaamisessa on huomattava, ettei sillä saa häiritä minkään muunkaan lintulajin pesintää. “Myös niissä tapauksissa, joissa ELY-keskus on arvioinut valkoposkihanhien rauhallisen poisohjaamisen mahdolliseksi uimaranta-alueelta ilman poikkeuslupaa, on karkotuksessa luvallista käyttää ainoastaan valkoposkihanhia vahingoittamattomia menetelmiä ja ohjaamista tehtäessä on kokoajan varmistuttava siitä, ettei emoja ja poikasia eroteta toisistaan”, Westerman sanoo. “Lisäksi on huomioitava, että mikäli valkoposkihanhilla ei ole muuta reittiä vedestä ruokailunurmikoille, on hiekkarannanpoikkikulkumahdollisuus valkoposkihanhille säilytettävä.” Myös uimarantojen osalta ELY-keskus arvioi aina tapauskohtaisesti, edellyttääkö valkoposkihanhien ohjaaminen pois alueelta poikkeuslupaa.

Valkoposkihanhet ovat ympäristön muuttuessa oppineet hyödyntämään puistonurmikoita

Valkoposkihanhille ei juurikaan ole säilynyt Suomessa luontaisia ruokailualueita, minkä seurauksena valkoposkihanhet ovat ryhtyneet hyödyntämään puistoalueiden nurmikoita ruokailuun. Puistoalueiden voimakkaasti kasvava ja lyhyenä pidettävä avoin nurmimatto on hyvin soveltuvaa ruokailualuetta valkoposkihanhille.

Niin kauan, kuin valkoposkihanhielle ei ole vaihtoehtoisia rauhallisia ruokailualueita, ne palaavat puistoihin, vaikka karkotusta tehtäisiin. Valkoposkihanhien jatkuva karkottaminen ei ole kestävä tapa valkoposkihanhin ohjailemiseen ja koettujen haittojen vähentämiseen. “Karkottaminen lisää valkoposkihanhien ravinnon tarvetta ja siksi myös laidunnukseen käytettävää aikaa ja ulosteiden määrää, sillä mitä enemmän valkoposkihanhet joutuvat syömään, sitä enemmän ne myös kakkaavat”, Westerman kertoo. “Valkoposkihanhille tulisi varata alueita, joilla valkoposkihanhet saisivat ruokailla rauhassa ja alueella ylläpidettäisiin valkoposkihanhille erityisen mielekästä ruokaa, kuten valkoapilakasvustoa. Näin pystyttäisiin vaikuttamaan valkoposkihanhien puistoalueiden käyttöön ja niiden tarvitsemaan ravinnon määrään.” Kaupungit voivat myös tehostaa puistojen ja rantojen siivoamista koettujen haittojen vähentämiseksi.