Liejuryömijä – kala kuivalla maalla
Miten määrittelisit kalan? Kun kuvittelemme kalan, ajattelemme ensisijaisesti uimalla liikkuvaa, veden alla elävää eväkästä. Liejuryömijä on erinomainen esimerkki siitä, miten totuus saattaa joskus olla tarua ihmeellisempää: Murtovesirannoilla elävä liejuryömijä on nimittäin sopeutunut elämään lähes kokonaan maalla. Sen elinympäristöihin kuuluvat mangroverämeet ja trooppiset rannat, joilla kala ryömii rintaeviensä avulla. Maalla liikkuminen on niin sujuvaa, että liejuryömijä pystyy tarvittaessa kiipeämään vaikka puuhun. Sen sijaan ulapalle joutunut liejuyryömijä voi huono-onnisesti jopa hukkua.
Vaikka huonolla uimataidolla varustettu kala saattaa kuulostaa varsinaiselta evoluution emämunaukselta, on kyseessä itse asiassa harvinaisen onnistunut suojakeino, jollaista ei muilta kaloilta löydy. Laskuveden aikaan monet muut kalat jäävät ansaan pieniin vuorovesilammikoihin, mutta liejuryömijä jatkaa menoaan.
Liejuryömijä hengittää muiden kalojen tavoin kiduksilla – myös maalla liikkuessaan. Erityisenä selviytymiskeinona se voi myös kantaa mukanaan ”happisäiliötä” eli ilmakuplaa, jota se kuljettaa kiduksissaan.
Vaikka liejuryömijän olemuksessa on jotain hyvin sammakkomaista, on kyseessä kuitenkin mätimunia muniva, suomupintainen kala, joka kuuluu tokkojen heimoon. Mätimunansa liejuryömijät munivat kaivamaansa syvään tunneliin. Munimista edeltää näyttävä kosiomeno, jonka aikana liejuryömijä ei pelkästään möngerrä rantamudassa, vaan koiras esittää näyttäviä hyppyliikkeitä hurmatakseen unelmiensa naaraan.
Liejuryömijöitä ja muita evoluution erikoisuuksia voi nähdä SEA LIFEn uudessa Superselviytyjät-näyttelyssä!