Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Uhanalaiset perhoslajit kotiutuivat sorakuopalle Lahdessa

October 4, 2016 by Posted in: Hyönteiset

rudus_lumo_renkomaki

Karujen paikkojen kukkasella, ketotuulenlennolla, elää erittäin uhanalaisen tuulenlentopussikoi-perhosen toukka.
Huippuharvinaisuus esiintyy Lahden Renkomäessä Ruduksen soranottoalueella, joka on jälkihoidossa jätetty avoimeksi mäntyjen istuttamisen sijaan. Renkomäen soranottoalueen jälkihoito liittyy Ruduksen LUMO-ohjelmaan.

Koko Euroopassa erittäin harvinainen tuulenlentopussikoi ja toinen erityisesti suojeltu perhoslaji, maitekiiltokääriäinen elävät Lahden Renkomäessä Ruduksen soranottoalueella. Siellä elää monta muutkin uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia.

Esiintymät on mahdollistanut soranoton jälkihoito, jossa männytyksen sijaan alueita on jätetty avoimiksi. Toimenpiteet kuuluvat Ruduksen LUMO-ohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta.

Kaksi vuotta sitten Renkomäen soranottoalueen länsiosa maisemoitiin alkuperäisillä vanhoilla pintamailla, jotta karulle harjunpohjalle saataisiin näille kahdelle uhanalaiselle perhoslajille lisää uutta elinympäristöä.

Alueelta löytyi kylmimpinä mahdollisina kesinä 2014 ja 2015 yhteensä 587 lajia perhosia, joista 18 lajia on erittäin uhanalaisia, vaarantuneita tai puutteellisesti tunnettuja.

Lisäksi havaittiin eräitä Suomessa erittäin harvinaisia tai eteläisiä tulokaslajeja, joiden esiintymistä Renkomäessä voidaan pitää yllättävänä tai poikkeuksellisen pohjoisena. Uhanalaisten lajien määrä on huomattava, sillä havainnot ovat soranottoalueelta.

Kesällä 2016 todettiin maitekiiltokääriäisen levinneen myös koko maisemointialueelle ja pussikoita tavattiin varsinkin sen reunoilta.

– Sorakuopilla ei ole usein nähty suojeluarvoa, vaikka monet harvinaiset harjulajit ovat säilyneet niillä. Alkuperäisen luonnon suojelu on tärkeää. Jos siihen ei kuitenkaan tehokkaasti pystytä, pitää ymmärtää elävien kasvi- ja eläinesiintymien merkitys myös ihmisen luomilla paikoilla eikä museoida eläviä lajeja, sanoo biologi ja museomestari Jaakko Kullberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Sorakuoppien kasvilajisto ja avoin, paahteinen mikroilmasto antoi uhanalaisille perhosille mahdollisuuden menestyä.

– Renkomäen havainnoissa on lukuisia metsä- ja kulttuurilajeja, joita itse tutkimusalueella ei varsinaisesti elä. Kukkia kasvavat lämpimät rinteet muistuttavat kasvillisuudeltaan enemmän alkuperäistä harjuluontoa kuin männyn muodostamat monokulttuurit, joista ei löydy ravintoa aikuisille perhosille. Soranottoalue houkuttelee alueelle muualtakin tulevia perhosia lämpimän mikroilmaston takia, Jaakko Kullberg sanoo.

– Ruduksen LUMO-ohjelma on muutamassa vuodessa muuttanut täysin suhtautumisen hiekkakuoppien maisemointiin sekä uhanalaisen harju- ja avomaalajistojen säilyttämiseen. Ympäristönsuojelu ja yritysmaailma ovat löytäneet toisensa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, Jaakko Kullberg toteaa.