Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Kirjosiepon poikastuottoon vaikuttavat talven säät Afrikassa ja muuttomatkan varrella

February 10, 2021 by Posted in: Linnut

Svarthvit_fluesnapper_hunn

Kirjosieppo naaras  Kuva: Marton Berntsen

Sää vaikuttaa pikkulintujen pesimämenestykseen. Kylmässä ja sateisessa säässä poikasille tulee kylmä ja hyönteisravintoa on huonosti saatavilla. Turun yliopiston poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvan uuden tutkimuksen mukaan säätila voi vaikuttaa poikastuottoon kuitenkin jo paljon ennen pesintää ja kaukana pesimäalueista.

Turun yliopiston biologien uudessa tutkimuksessa selvisi, että Afrikkaan talveksi muuttavien kirjosieppojen poikastuotto oli sitä heikompi, mitä kylmempää talvehtimisalueilla oli ollut. Kylmät talvet muuttomatkan varrella Keski-Euroopassa taas paransivat pesimätulosta.

Tutkimuksessa pystyttiin sulkemaan pois mahdollisuus siitä, että parempi poikastuotto voisi johtua aikaisemmasta pesinnästä tai suuremmasta munittujen munien määrästä.

– Yksi mahdollisuus on, että kyse on emojen kuntoon vaikuttavista tekijöistä, jotka sitten näkyvät jälkeläishoidossa jaksamisessa vielä pesimäalueella, sanoo yliopistonlehtori Tapio Eeva Turun yliopiston biologian laitokselta.

Viileämmät talvehtimisolosuhteet Afrikassa saattavat tarkoittaa, että linnuille on tarjolla vähemmän ravintoa. Kovemmat talvet Euroopassa taas voivat olla edullisia Afrikasta tuleville muuttolinnuille, koska niiden jälkeen keväinen hyönteisten saatavuus voi osua paremmin yksiin lintujen matkanteon kanssa.

– Tämä on kuitenkin vielä epävarmaa ja vaatii lisäselvitystä, Eeva toteaa.

Lämmin talvi Välimeren alueella pienentää kirjosieppojen populaatiota

Tutkimuksessa tehtiin aiempaa tarkempi havainto myös pesinnän aikaisen sään merkityksestä. Kirjosieppojen poikastuotto oli sitä heikompi, mitä kylmempää poikasvaiheessa oli, mutta vain jos samalla oli sateista. Pelkästään sade tai kylmyys eivät siten aiheuttaneet huonoa poikastuottoa vaan niiden yhteisvaikutus.

Poikastuotto on tärkeä tekijä kirjosieppopopulaation kasvussa tai laskussa, sillä lyhytikäisellä linnulla ensipesijät muodostavat suuren osan seuraavan vuoden pesimäkannasta.

Populaation havaittiin pienenevän myös poikastuotosta riippumatta silloin, kun muuttomatkan varrella Välimeren alueella oli ollut lämmin talvi tai talvehtimisalueella Afrikassa oli ollut syksyllä sateista. Kummassakin tapauksessa vaikutus on ajalta ennen kuin linnut saapuvat alueelle.

– Tämä viittaa siihen, että vaikutus syntyy todennäköisesti sään vaikuttaessa tulevan ravintotilanteen kehittymiseen ja sitä kautta mahdollisesti lintujen hengissä selviytymiseen, Eeva sanoo.

Tutkimus pohjaa 77 vuoden aikana kerättyihin tietoihin

Tutkijoilla oli harvinainen tilaisuus tutkia lintulajin populaatiomuutoksia suhteessa ilmasto- ja säätekijöihin, kun he saivat käyttöönsä arvostetun ornitologin Lars von Haartmanin kirjosieppoaineiston. Von Haartmanin aineisto kirjosieppojen pesinnöistä Maskun Askaisten Lempisaaresta alkaa vuodesta 1941 ja päättyy vuoteen 1994.

Uudempaa aineistoa oli tarjolla Harjavallasta, missä Tapio Eeva aloitti työnsä dosentti Esa Lehikoisen ilmansaasteiden vaikutuksia lintuihin tutkivassa projektissa vuonna 1991. Aineiston keruu on jatkunut siitä asti. Kolmekymmentä vuotta jatkunut tutkimus yhdistettynä von Haartmanin aineistoon on tuottanut 77-vuotisen aikasarjan.

– Näin pitkän aineiston kerääminen ja kokoaminen on vaatinut usean tutkijasukupolven yhteistyötä, toteaa tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, erikoistutkija Vesa Selonen.

Tutkimusartikkeli “Identifying the paths of climate effects on population dynamics: dynamic and multilevel structural equation model around the annual cycle” on julkaistu kansainvälisessä Oecologia-lehdessä: https://doi.org/10.1007/s00442-020-04817-3