Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Onkamojärven rannalta löytyi vanhoja kalakenttiä – Metsähallitus teki inventointeja Sallatunturin luonnonsuojelualueella kesällä 2021

November 5, 2021 by Posted in: KalatMetsähallitus

suursarainen-keskiravinteinen-neva.-kulvakkojanka-salla.-kuvaaja-piippa-wali-metsahallitus

Suursarainen keskiravinteinen neva. Kulvakkojänkä, Salla. Kuvaaja Piippa Wäli Metsähallitus

Metsähallitus teki Sallatunturin luonnonsuojelualueella kesällä 2021 useita inventointeja liittyen kulttuuriperintöön, luontotyyppeihin, kasveihin ja hyönteisiin sekä linnuston linjalaskentaa. 

Kalakentiltä löydetyt historialliset esineet kertovat alueen pitkäaikaisesta käytöstä 

Kulttuuriperintöinventoinnin kiinnostavimmaksi kohteeksi nousivat luonnonsuojelualueen itäosassa sijaitsevat Onkamojärven pohjoispuolen kalakentät, joita löytyi Kirilahdesta ja rajavyöhykkeellä sijaitsevasta Sotiniemestä.

“Sotiniemen ja Kirilahden kalakentiltä löydettyjen historiallisten esineiden, leikattujen kuparilevyn kappaleiden, perusteella kalakenttiä on käytetty viimeistään 1600-luvulta lähtien. Pitkäaikaisesta käytöstä kertovat myös ympäröivästä havumetsästä erottuvat koivukentät”, inventoinnin tehnyt arkeologi Sanna Aho kertoo.

Sotiniemen kalakentän käyttö on loppunut sotien jälkeen alueen muuttuessa rajavyöhykkeeksi. Kirilahden kalakenttä on ollut käytössä viime vuosikymmeniin asti ja se on toiminut läheisen Aatsingin kylän kalakenttänä. Kentät ovat muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännöskohteita.

Kulttuuriperintöinventoinnin pääpaino oli Sallatunturin luonnonsuojelualueen läntisellä virkistysalueella, jossa käytiin läpi esimerkiksi olemassa olevia retkeilyreittejä ja niiden ympäristöä sekä vesistöjen varsia. Luonnonsuojelualueelta löydettiin merkkejä Sallan alueen savotta- ja sotahistoriasta. Alueelta löytyi savottakämppien jäännöksiä, erityisesti Haudanjoen varrelta. Sallatunturin luonnonsuojelualueelta löydettiin myös useiden korsujen jäänteitä sekä toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitekomplekseja.

Inventoinneissa löydettiin uhanalaisia luontotyyppejä ja kasvilajeja

Luontotyyppi- ja kasvilaji-inventointeja tehtiin Sallatunturin luonnonsuojelualueella Haltiavaarassa ja Kulvakkojängällä. Vanhoja luontotyyppitietoja päivitettiin eri puolilla tulevan kansallispuiston aluetta, mm. Aatsinginhaudassa, Hanhiojalla ja Ison Pyhätunturin ympäristössä.  Haltiavaaraa leimasivat vanhat luonnonmetsät, mutta alueelta löytyi myös korpea ja avosuota. Kulvakkojänkä oli sen sijaan avoimempaa suota, jossa oli joitakin metsäisempiä osuuksia. Suurimmaksi osaksi Kulvakkojänkä on luontotyypiltään uhanalaista lettoa eli runsasravinteista suota.  Letot ovat harvinaistuneet koko maassa, ja suurin osa uhanalaisista soiden kasvilajeista kasvaa juuri letoilla. Kulvakkojängältä löytyikin harvinaisia lettolajeja, kuten erittäin uhanalaista isonuijasammalta ja rauhoitettua kiiltosirppisammalta.  Myös uhanalaista himmeävillaa löydettiin inventoinneissa kahdesta uudesta paikasta. Alueella oli havaittavissa jonkin verran ihmistoiminnan jälkiä, kuten alueen historiallisesta käytöstä kertovia heinälatojen jäännöksiä.

Silkkiyökköstä havaittiin ensi kertaa Sallatunturin luonnonsuojelualueella

Sallatunturin luonnonsuojelualueella oli kesän ajan myös hyönteispyydyksiä, joista viimeiset noudettiin pois maastosta syyskuun alussa. Alueelta kerätystä materiaalista on tähän mennessä löytynyt kolme uhanalaista ja viisi silmälläpidettävää hyönteislajia. Uhanalaisista lajeista silkkiyökkönen (Hillia iris) on ensihavainto luonnonsuojelualueella. Näiden lajien lisäksi Sallasta on tullut neljä maakuntahavaintoa Kuusamon eliömaakunnalle. Tämä tarkoittaa, että näitä neljää lajia ei ole aikaisemmin eliömaakunnassa havaittu. Maastoinventointeja tehnyt Eerikki Rundgren uskoo uhanalaisia ja varsinkin eliömaakunnalle uusia lajeja löytyvän vielä lisää, kunhan pyydyksillä kerättyä esilajiteltua materiaalia päästään määrittämään. Hyönteisinventoinnin lopullisia tuloksia onkin odotettavissa vasta keväällä 2022.

Inventoinneilla kerätään tietoa alueen hoidon ja käytön suunnittelua varten

Luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön perustana on riittävä tieto alueen luonto- ja kulttuuriperintöarvoista. Suojelualueilta kerätään jatkuvasti tietoa muun muassa luontotyyppien edustavuudesta ja luonnontilaisuudesta sekä eri lajiryhmiin kuuluvista uhanalaisista ja harvinaisista lajeista. Tiedot ovat pohjana, kun tehdään päätöksiä esimerkiksi retkeilyreittien linjauksista ja uusista taukopaikoista tai suunnitellaan vaikkapa uhanalaisen lajin kasvupaikan hoitoa tai ennallistamistoimia ojitetulle suolle. Kerättyjä luontotietoja käytetään myös mm. uhanalaisuusarvioinneissa, luonnossa tapahtuvien muutosten seurannassa ja tutkimuksen pohjatietona. Linnuston linjalaskennan tavoitteena on selvittää alueen pesivää maalinnustoa mahdollisimman kattavalla otannalla.

Hyönteisinventoinneilla kerätään tietoa eliölajiryhmästä, joka sisältää paljon uhanalaisia lajeja, ja joka toisaalta tunnetaan yhä edelleen huonosti. Inventoinneilla pyritään myös selvittämään erilaisten suojelu- ja ennallistamistoimien vaikutusta lajien esiintymiseen. Monet uhanalaisiksi taantuneet hyönteiset ovat riippuvaisia esimerkiksi palaneesta puusta, jota tuotetaan suojelualueilla ennallistamispoltoilla.