Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

SEA LIFE YLPEÄNÄ ESITTÄÄ: Rakkauden hedelmä on minikokoinen ”Nemo”

August 25, 2014 by Posted in: Kalat

df76a3c7-4e85-4195-b644-813f61d18dec-main_image
Emman ja Kamun iltatähdellä on tällä hetkellä mittaa noin 15 millimetriä ja se on siirretty yleisön nähtäville omaan akvaarioon. Kyljen toinen valkoinen raita katoaa, kun kala kasvaa aikuiseksi.
25.8.2014. Eläkeiässä oleva vuokkokalapariskunta, Emma ja Kamu, yllättivät alkuvuonna Sea Lifen henkilökunnan ryhtymällä kutupuuhiin. Ällistyttävää tapauksessa oli, että edellisestä kalapariskunnan perheenlisäysyrityksestä oli kulunut kymmenkunta vuotta ja lisääntymistä ei pidetty enää mahdollisena.

”Emma ja Kamu ovat viettäneet yhdessä jo 20 vuotta. Ne ovat mahdollisesti maailman vanhin tunnettu korallikalapariskunta. Uskomatonta, että ne intoutuivat vielä kutemaan tuossa iässä”, ihmettelee Sea Lifen intendentti , meribiologi Markus Dernjatin.

Vuokkokalat voivat tuottaa luonnossa elämänsä aikana tuhansia jälkeläisiä, joista keskimäärin vain pari selviää lisääntymisikäiseksi. Akvaariossa haasteena on erityisesti poikasten ruokinta. Valmisruuat eivät kelpaa, vaan menestys vaatii kokonaisen elävän ravintoketjun hallinnan mikroskooppisista leväsoluista hädin tuskin silminnähtäviin rataseläimiin, joilla poikasia ruokitaan neljä, joskus viisi kertaa päivässä.

Emman ja Kamun tempaus sai paljon mediahuomiota ja poikasten kasvatusta toivottiin monelta taholta. Valitettavasti hädin tuskin parin millimetrin mittaiset poikaset ovat haastavia pitää hengissä. Sea Lifen henkilökunta rakensi pikapikaa kasvatusaltaan ja erityisen poikasimurin, jolla noin viikko kudun jälkeen kuoriutuneista poikasista saatiin osa talteen.

a66854c7-8006-41e4-9a15-12b7b7035da2

 

Emma ja Kamu saapuivat Suomeen 90-luvun alussa ja ne ovat viettäneet yhdessä ennätykselliset 20 vuotta. Kamun tunnistaa valkoisista hampaista.

”Vauvaimuri toimi ja lopulta poikasaltaassa uiskenteli parisenkymmentä läpikuultavaa kalatoukkaa. Projektin kannalta tämä oli kuitenkin heikko alku, sillä toivoimme että poikasia olisi tullut huomattavasti enemmän. Poikasten hävikki on suuri erityisesti ensimmäisinä elinpäivinä. Lisäksi poikaset aloittivat jo melko pienenä sisarustensa höykyttämisen sillä seurauksella, että vain yksi poikanen jäi lopulta henkiin. Seuraavalla kerralla jokainen poikanen sijoitetaan omaan akvaarioonsa kasvamaan.”

”Taloudellisesti tai ajankäytöllisesti tässä projektissa tuskin oli paljoakaan järkeä, mutta tulihan tästä hyvä mieli ja toisaalta opimme taas paljon uutta kalojen kasvattamisesta. Tapaus nostaa Sea Lifessä viljeltyjen merikalalajien määrän kymmeneen, esimerkiksi haita on kasvatettu jo reilusti yli 200 yksilöä. Hyvänä uutisena vuokkokalapienokaisen kannalta voidaan pitää, että eräs akvaarioharrastaja on luvannut lahjoittaa sille kodiksi akvaariossa syntyneen merivuokon”, iloitsee Dernjatin.