Ähtärin eläintarha sai toisen pikkupandan
Kuvassa uusi Belfast Zoosta Ähtäriin saapunut pikkupandanaaras uudessa kotitarhassaan. Kuva: Ähtäri Zoo
Ähtäri Zoo on odottanut toista pikkupandaa Irlannista kesäkuusta 2015 asti ja vihdoin pitkä odotus palkittiin. Intendentti Mauno Seppäkoski haki Belfast Zoossa 2014 syntyneen pienen punaturkkisen naaraan Helsingistä, jonne se lensi Finnair Gargon siivin. Ensimmäinen kesäkuussa 2015 Saksasta, Opel Zoosta Ähtäriin tullut pikkupanda on kotiutunut hyvin ja sen elämää on seurattu mielenkiinnolla.
Molemmat pikkupandat ovat jo omassa kotitarhassaan Ähtäri Zoon vierailijoiden nähtävissä.
Tämä Ähtäriin saapunut vuoden ikäinen pikkupanda syntyi ja kasvoi ensimmäiset elinvuotensa Belfast Zoossa, jonka 55 hehtaarin alueella on yli tuhat eläintä ja 150 lajia. Belfast Zoo juhli ensimmäisen pikkupandan syntymistä yli 18 vuoteen kesällä 2014. Pikkupandaa kutsutaan myös nimellä red panda eli punapanda ja fire fox ”tulikettu” sen punertavan turkkinsa vuoksi. Pikkupanda kantaa poikasta noin 135 päivää ja pieni pentu syntyy sokeana ja kehittyy melko hitaasti, viihtyen emon hoivissa pesässä ensimmäiset elinviikot.
Pikkupanda viihtyy suurimman osan aikaa puussa ja kiipeilee taitavasti pitkin ohkaisiakin oksia terävien kynsiensä avulla ja tasapainottaa kiipeilyään pitkällä raitahännällä. Milloin eläin ei ole puussa, se etsii touhukkaasti ruokaa maasta, syö mehevää ruohoa sekä bambua ja hedelmiä.
Pikkupanda (Ailurus fulgens) eli kultapanda tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji, sukunsa ja heimonsa ainoa nykyisin elävä laji, joita on maailmassa tällä hetkellä alle 2500 yksilöä. Lajin määrä vähenee vääjäämättä, sillä pikkupandaa uhkaa mm. salametsästys ja luonnollinen eläinympäristö tuhoutuu kaupungistumisen myötä. Punaturkkista pikkupandaa tavataan luonnonvaraisena ainoastaan Himalajan vuoristossa, jopa 2 200–4 800 metrin korkeudessa aivan eteläisessä Kiinassa ja Pohjois-Myanmarissa.
Belfast Zoo tekee Ähtäri Zoon tavoin tärkeää suojelutyötä ja EAZA:n jäseninä osallistuvat eurooppalaisiin ja kansainvälisiin lajien säilymiseen tähtääviin ohjelmiin, jotka auttavat varmistamaan monien uhanalaisten lajien eloonjäämisen. Suurin osa näistä eläintarhan eläimistä ovat uhanalaisia niiden luonnollisessa elinympäristössä, joissa niitä uhkaavat niin asutuksen leviäminen, ympäristön saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen. Suojeluohjelmassa huolehditaan tarkasti eläinten kantakirjoista ja koordinoidaan eläinten siirrot eri tarhojen välillä. Uhanalaisten eläinten siirto eläintarhasta toiseen on laillista, luvanvaraista CITES -tuontia, jota valvoo mm. Suomen tulli, Suomen Riistakeskus ja EVIRA sekä vastaavat tahot lähettävissä maissa. Kaikki eläimet tarkastetaan niin lähtömaassa kuin saapuessa eläinlääkärin ja intendentin toimesta.