Suomen yleisimmistä lepakkolajeista löytyy useita mahdollisia taudinaiheuttajia. Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksella toimivan dosentti Arto Pulliaisen tutkimusryhmän tulokset osoittavat, että Suomessa ja Brittein saarilla elävät lepakot kantavat Bartonella mayotimonensis -bakteeria. Juuri tämän bakteerilajin on aiemmin Yhdysvalloissa raportoitu aiheuttavan ihmisissä tappavaa infektiotautia. Bartonella mayotimonensis -diagnooseja ei ole vielä tehty Suomessa.
– Maailman kaikista nisäkäslajeista jopa viidennes on lepakoita. Suomessa pääosin yöllä liikkuvien lepakoiden lukumäärät tulevatkin monelle yllätyksenä. Esimerkiksi pohjanlepakko on yhtä yleinen kuin peippo, joka puolestaan on yksi Suomen yleisimmistä lintulajeista lähes kymmenen miljoonan pesivän parin määrällä. Lepakot ovat pitkäikäisiä ja liikkuvat aktiivisesti laajalla alueella, joten ne voivat levittää tehokkaasti erilaisia taudinaiheuttajia, Arto Pulliainen toteaa.
Lepakkohysteriaan ei aihetta
Vaikka lepakot kantavatkin taudinaiheuttajia, Suomessa lepakot eivät ole merkittävä vaaratekijä ihmisille. Fyysiseen kontaktiin johtavat kohtaamiset ovat harvinaisia, ja paksut nahkakäsineet riittävät suojaksi, jos pitää siirtää esimerkiksi sisätiloihin päätynyt lepakko ulos. Kontaktia lepakoiden ulosteisiin ja ulkoloisiin, kuten kirppuihin, täikärpäsiin ja luteisiin, tulisi välttää.
Lepakot ovat hyödyllisiä
– Olemme riippuvaisia lepakoista. Lepakoilla on merkittävä rooli maapallon ekosysteemin toiminnassa hyönteisten määrän rajoittajina, kukkien pölyttäjinä ja siementen levittäjinä. Myös maa- ja metsätalous ovat riippuvaisia lepakoista, koska ne pitävät tuholaishyönteiset tehokkaasti kurissa, kertoo projektissa mukana ollut Turun yliopiston tutkija Eero Vesterinen.
Arto Pulliaisen ryhmä jatkaa tutkimustyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa uusien taudinaiheuttajien tunnistamiseksi. Ryhmä tutkii myös lepakoiden immuunipuolustusmekanismeja.
– Merkittävä osa tutkimustyöstä keskittyy uuteen mikrobien toksiiniryhmään, jonka olemme juuri löytäneet Bartonella-tutkimuksissamme, kertoo Pulliainen.
Tutkimustulokset on julkaistu epidemiologian alan johtavassa julkaisusarjassa Emerging Infectious Diseases. Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistoista.
Ville Veikkolainen, Eero J. Vesterinen, Thomas M. Lilley, and Arto T. Pulliainen. Bats as Reservoir Hosts of Human Bacterial Pathogen, Bartonella mayotimonensis. Emerging Infectious Diseases. Volume 20, Number 6—June 2014.