Villimaailma

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että yksinäisiltä vaikuttavia luonnonvaraisten eläinten poikasia on autettava aina harkiten. Kevät on monien luonnoneläinten lisääntymisaikaa ja maastossa on paljon avuttomalta vaikuttavia poikasia, joilla ei ole todellisuudessa mitään hätää. Ennen eläimeen koskemista onkin varmistettava asiantuntijalta se, että eläin on ihmisen avun tarpeessa.

– Yksin luonnossa oleva poikanen voi vaikuttaa orvolta, mutta yleensä eläimen emo on lähettyvillä. Siksi poikaseen ei tule koskea, vaan tilannetta kannattaa ensin seurata riittävän etäältä, jotta mahdollinen emo uskaltaa tulla paikalle. Emotta löydetty poikanen on toimitettava hoitoon esimerkiksi silloin, jos sen silmät eivät ole vielä auenneet, karva- tai höyhenpeite on niukka tai se on varmuudella orpoutunut. Myös epätyypillisesti käyttäytyvää yksinäistä poikasta on seurattava ja varmistettava siten sen avuntarve. Apua kaipaa niin ikään selvästi loukkaantunut, verta vuotava, pahoin tahriintunut, kouristeleva, tajuton tai muiden eläinten hyökkäyksen kohteeksi joutunut eläin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Harkinta on tarpeen, sillä ihmisen hoidossa eläimelle voi aiheutua peruuttamatonta haittaa esimerkiksi vääränlaisesta ruokinnasta ja hoidosta. Luonnoneläimen hoito vaatii paljon ammattitaitoa ja oikeanlaiset olosuhteet, jotta eläin toipuu ja voidaan palauttaa luontoon. Siksi avuntarpeessa oleva luonnoneläin on toimitettava asiantuntevaan luonnonvaraishoitolaan. Asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä myös tilanteissa, joissa luonnonvaraisen eläimen kohtaaminen edellyttää toimenpiteitä, kuten esimerkiksi siirtoa, kiinniottoa, tarkkailua tai ensiapua. Heiltä saa tarpeen mukaiset ensiapu- ja hoito-ohjeet eläimen auttamiseen eri tilanteissa.

Luonnonvaraisiin eläimiin liittyvissä asioissa neuvoa voi kysyä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksiltä ja Korkeasaaren eläintarhalta. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Eläinsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Orvolta tai avuttomalta vaikuttavalla eläimellä ei välttämättä kuitenkaan ole hätää tai eläintä voidaan auttaa paikan päällä muutamilla pienillä toimenpiteillä.

Rusakot ja jänikset
Jäniksen- ja rusakonpoikaset jäävät yksin heti synnytyksen jälkeen, sillä emo käy imettämässä jälkikasvuaan kahden viikon ajan ainoastaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa vain parin minuutin ajan. Ihmisen ei tulekaan koskea itsekseen kyyhöttävään poikaseen, jotta emo ei hylkäisi sitä.

Jos poikaset ovat vaarallisella paikalla eikä niiden siirtämistä voi välttää, tulee niitä siirtää ainoastaan muutamia metrejä suojaisampaan paikkaan. Poikasten koskettamista tulee välttää ja jättää se mahdollisimman vähäiseksi. Paljaiden käsien sijaan siirrossa voi käyttää apunaan ruohotuppoja poikasen ja käsien välissä. Jos poikasella tai aikuisella yksilöllä on näkyviä vammoja tai se ei pysty liikkumaan normaalisti, on eläin vietävä välittömästi luonnonvaraishoitolaan.

Oravat
Ulkona sokeina ja karvattominakin harhailevat oravanapoikaset tarvitsevat ihmisen apua. Myös pesästään tipahtanut poikanen, josta emo ei huolehdi, on vietävä asiantuntevaan hoitoon. Ennen kuin poikaseen kosketetaan, tilannetta kannattaa tarkkailla riittävän etäältä, sillä usein emo tulee hakemaan poikasensa vasta ympäristön rauhoituttua.

Aikuinen loukkaantunut orava on toimitettava välittömästi eläinhoitolaan. Oravat kesyyntyvät helposti ja voivat alkaa aiheuttaa ongelmia asukkaille. Siksi oravia ei pidä ruokkia parvekkeella tai asutuksen läheisyydessä.

Siilit
Siilinpoikanen on toimitettava hoitoon, jos se vaikuttaa alle 250 gramman painoiselta ja harhailee keskellä päivää yksinään avoimessa maastossa. Siilinpoikanen tarvitsee ruokintaa ja joskus myös nestehoitoa sekä loishäätöjä, joita asiantuntevat hoitolat osaavat sille tarjota. Paikallaan kyyhöttävät, harhailevat, selvästi loukkaantuneet, voimattomat ja kärpästen toukkien vaivaamat aikuiset siilit on niin ikään toimitettava hoitoon.

Linnut
Pesästään lähteneellä maastopoikasella ei ole hätää, jos emo ruokkii sitä. Sen sijaan jos kyseessä on pieni höyhenetön pesäpoikanen, se tulee nostaa takaisin pesään tai ottaa sisälle lämpimään ja viedä asiantuntevaan hoitoon mahdollisimman pian. Jos pesä on rikkoutunut, voi sen yrittää nostaa takaisin paikalleen tai korvata toisella pesällä, jonka voi rakentaa vaikka vanhasta margariinirasiasta. On tärkeää, että korvikepesä on mahdollisimman lähellä alkuperäistä pesää.

Aikuinen siipirikko lintu on aina toimitettava eläinhoitolaan. Kun kyseessä on yksijalkainen lentokykyinen lintu, on sen avuntarve varmistettava asiantuntijataholta.

Kaupungissa asustaa nykyään myös supikoiria, kettuja, huuhkajia ja muita uudisasukkaita, joiden auttaminen pitää aina jättää ammattilaisille: kohdattaessa ko. eläinryhmään kuuluvan vahingoittuneen yksilön on hätiin kutsuttava aina pelastuslaitos. Loukkaantuneesta hirvieläimestä tai suurpedoista on ilmoitettava poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle.

Korkeasaaren villieläinsairaalan sivuilla on ohjeita luonnoneläinten auttamiseen: http://www.korkeasaari.fi/villielainsairaala/

Villieläinsairaalan puhelinneuvonta (klo 12–13) 09 310 37887.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Näistä tulee ilmoittaa pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, puh. 09 310 30151.