Villimaailma

Lasten ja nuorten ympäristöjärjestö Luontoliiton ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Kevätseuranta-kampanja on parhaillaan käynnissä. Kevään eteneminen on nyt selvästi havaittavissa koko Suomessa aina Lappia myöten, ja havaintoja on kertynyt jo yli 3 000. Eniten havaintoja on tehty linnuista – erityisesti laulujoutsenista, peipoista, töyhtöhyypistä ja naurulokeista, joita on havaittu jo satoja ympäri maata. Kuka tahansa voi osallistua ilmoittamalla havaintojaan Kevätseurannan verkkosivuilla. Havainnot tallennetaan Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan.

Kevät on edennyt vauhdilla, ja merkkejä siitä löytyy jo koko Suomesta. Luontoliiton ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Kevätseuranta-kampanja järjestetään tänä vuonna jo 50. kerran.

Havaintoja kerätään sekä lajien ensiesiintymisistä että Kevätseuranta-viikonloppujen aikana, jolloin seurataan lajien runsastumista.

“Kevät on nyt selvästi liikkeellä koko maassa. Havaintojen määrä kasvaa viikoittain, ja uusia lajeja ilmaantuu listalle koko ajan”, sanoo Kevätseurannan kampanjakoordinaattori Jessica Hietaniemi.

Hyönteiset: hyttyset kuoriutuneet Inarissa asti

Ensimmäiset hyttyset ovat kuoriutuneet: havaintoja on kertynyt jo lähes 50, ja pohjoisimmat niistä ovat Inarissa. Hyttyset kuoriutuvat tyypillisesti sulamisvesistä muodostuneista matalista lammikoista.

Jos lämpimät ja sateettomat säät jatkuvat, osa hyttysten muna- ja toukkavaiheista voi kuitenkin menehtyä lammikoiden kuivuessa.

Kimalaisista on tullut lähes 50 havaintoa, joista pohjoisimmat ovat olleet Oulun korkeudella. Heränneet kimalaiset ovat kuningattaria ja etsivät ravintoa. Niille tärkeimpiä ravinnon lähteitä ovat pajut ja leskenlehdet. Näiden avulla kuningatar jaksaa etsiä pesää ja rakentaa myöhemmin uuden yhdyskunnan.

Pohjoisimmat havainnot kekomuurahaisista on tehty Ivalossa ja nokkosperhosista Kittilässä. Tämä kertoo Lapissa lisääntyneestä auringonpaisteesta sekä jäiden ja lumen sulamisesta myös Pohjois-Suomessa. Seitsenpistepirkkoja on havaittu jo muutamia, ja havaintojen määrän odotetaan kasvavan huhtikuun aikana. Tällä hetkellä pohjoisin havainto on Kuopiosta.

Kukkivat kasvit: valkovuokot ja sinivuokot kukkivat varhain

Valkovuokot ovat aloittaneet kukintansa Etelä-Suomessa, josta on saatu yli 20 havaintoa. Valkovuokko tunnetaan erityisesti äitienpäivän kukkana ja se kukkii yleensä pian sinivuokkojen jälkeen. Tyypillisesti kukinta alkaa huhtikuun loppupuolella, mutta tänä vuonna ensimmäiset kukat havaittiin jo 6. huhtikuuta. Lämmin ja aurinkoinen sää on vauhdittanut kukintaa, mutta näin varhaiset havainnot eivät kuitenkaan ole täysin poikkeuksellisia.

Sinivuokkojen havainnot yleistyvät nopeasti, ja pohjoisimmat kukkivat sinivuokot on havaittu Kajaanissa. Sinivuokot ovat aloittaneet kukintansa tavanomaista aikaisemmin: yleensä kukinta alkaa huhtikuun alkupuolella, mutta tänä keväänä ensimmäiset havainnot Etelä-Suomessa tehtiin jo 20. maaliskuuta. Valko- ja sinivuokkojen kukinnan huipun odotetaan ajoittuvan toukokuulle.

Leskenlehtien kirkasta kukintaa on havaittu laajalti – havaintoja on kertynyt jo satoja, ja pohjoisimmat niistä ulottuvat Kemiin saakka.

Linnut: pohjoisin västäräkkihavainto Kokkolan korkeudelta

Kevätseurantaan on saatu uusia tulokkaita: punakylkirastaita ja västäräkkejä. Kummankin lajin odotetaan yleistyvän huhtikuun aikana, kun kevätmuutto pääsee käynnistymään kunnolla. Havaintoja on jo kertynyt kymmeniä: pohjoisin punakylkirastashavainto on tehty Oulusta ja pohjoisin västäräkkihavainto Kokkolan korkeudelta.

Seuraavalla Kevätseurantaviikonlopun aikana 18.–19.4. kannattaa pitää silmät auki myös pajulintujen varalta. Ensimmäiset pajulinnut palaavat Suomeen Afrikasta keskimäärin 17. huhtikuuta, joten niitä voi jo olla mahdollista havaita tulevana viikonloppuna.

Piknik-kausi laajenee

Piknikille kerääntyvistä ihmisistä on tehty noin 40 havaintoa. Pohjoisin havainto on toistaiseksi Mikkelin korkeudelta. Viikonlopulle on ennustettu lämmintä ja aurinkoista säätä, mikä voi mahdollistaa piknik-seurueiden bongauksen myös nykyistä pohjoisempana.

Myös koulut osallistuneet kevätseurantaan ensimmäistä kertaa

Kampanjan historian ensimmäinen koululaisviikko sai noin 150 lasta tutkimaan kevätluontoa. Kevätseuranta-lajien lisäksi koululaiset raportoivat myös muita kevään merkkejä, kuten sen, että kivet tuntuivat lämpimiltä ja että lammen jää oli rannoista sulanut.

Myös pesänrakennuspuuhissa ollut varpunen oli bongattu kantamassa kuivaa heinää räystään alta koloon.

“Olemme iloisia, että ensimmäinen koululaisviikko sujui näin onnistuneesti”, Hietaniemi kommentoi. “Tästä on hyvä jatkaa!”

Havaintoja kerätään toukokuun loppuun asti

Havaintoja voi ilmoittaa Kevätseurantaan verkkolomakkeella, paperilomakkeella tai iNaturalist-sovelluksella toukokuun loppuun saakka. Kaikki havainnot tallennetaan Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan.

“Kuka tahansa voi osallistua Kevätseurantaan – aiempaa lajintuntemusta ei tarvita. Jokainen havainto on arvokas ja auttaa tutkijoita”, kertoo Hietaniemi.

Kevätseurannassa kerätään tietoa sekä lajien ensihavainnoista että niiden runsastumisesta eri puolilla Suomea. Seurannassa on mukana 41 vakiolajia sekä vuosittain vaihtuvia teemalajeja ja -ilmiöitä.

Vuoden teema on “Yhdessä kevääseen”, ja kampanja kannustaakin havainnoimaan luontoa yhdessä ystävien, perheen tai kollegoiden kanssa. Myös lapset voivat osallistua havainnointiin esimerkiksi kampanjasivuilta ladattavan paperisen havaintokortin avulla.