Luonnonsuojelujärjestöt, Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopisto: Saimaannorppatyöryhmän esitys ei turvaa riittävästi kannan kasvua

kuvaaja-mainittava-kertakayttooikeus-c-juha-taskinen

Kuva: Juha Taskinen

WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL), Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimus jättivät eriävän mielipiteen saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista pohtineen työryhmän tänään julkaistuun raporttiin. Järjestöjen ja yliopiston yhteisen kannanoton mukaan raportissa esitetyt toimet eivät turvaa riittävästi erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan kasvua.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä luovutti raporttinsa tänään 21. tammikuuta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee työryhmän esityksen pohjalta uuden viisivuotisen asetuksen saimaannorpan suojelemiseksi säädettävistä kalastusrajoituksista. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 15. huhtikuuta.

Työryhmä teki kaikkiaan 35 toimenpide-esitystä. Vaikka järjestöt ja Itä-Suomen yliopisto yhtyvät monilta osin raportin ehdotuksiin, esitys ei turvaa riittävästi norppakannan kasvua. Esityksen keskeiset puutteet koskevat tapaa, jolla raportissa käsitellään verkkokalastuskiellon keston vaikutuksia, sekä muikkuverkkojen sallimista verkkokalastuskiellon aikana ja verkkokiellon kattavuutta saimaannorpan pesimäalueen reunaosissa.

Kalastusrajoituksiin tarvitaan tehostusta

Työryhmä ei tehnyt esitystä siitä, tuleeko kevään ja alkukesän verkkokalastuskieltoa jatkaa heinäkuun loppuun vaan sen sijaan laati vaikutusarvioinnin verkkokiellon päättymisestä joko kesäkuun tai heinäkuun loppuun. Päättyvällä viisivuotisjaksolla puolet havaitusta saimaannorppien kalanpyydyskuolleisuudesta tapahtui nimenomaan heinäkuussa. Kannan seurannasta vastaava Metsähallitus arvioi saavansa tietoonsa noin 40 % saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. WWF, SLL, Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopisto esittävät, että verkkokiellon tulee jatkua heinäkuun loppuun.

”Verkkokiellon pidentäminen kompensoisi lämpenevien talvien aiheuttamaa ylimääräistä pesäpoikaskuolleisuutta ja mahdollistaisi kannan suotuisamman kasvun”, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Tuoreet mielipidekyselyt osoittavat selkeästi, että sekä koko Suomen että myös Saimaan alueen asukkaat haluavat suojella saimaannorppaa ja lisätä kalastusrajoituksia lajin tulevaisuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi WWF:n marraskuussa teettämän tutkimuksen mukaan Saimaan alueen asukkaista 66 % kannatti verkkokalastusrajoitusten ulottamista heinäkuun loppuun. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Etelä-Savon maakuntaliitolla teetetystä kyselystä, jossa vastaajista 61 % kannatti heinäkuun loppuun ulottuvaa verkkokalastusrajoitusta.

Toinen keskeinen epäkohta esityksessä on, että se sallisi edelleen muikkuverkkojen käytön verkkokiellon aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana noin neljäsosa verkkoon kuolleina raportoiduista norpista kuoli nimenomaan muikkuverkkoihin. ”Tämä osoittaa, että kaikki kalaverkot, myös muikkuverkot, ovat vaarallisia norpille. Niinpä esitämme, että myös muikkuverkot kielletään verkkokiellon aikana”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Kolmas huolenaihe liittyy asetuksen aluerajaukseen. Vaikka rajoitusaluetta esitetään laajennettavaksi, raportissa esitytetyssä rajauksessa on paikoin jätetty pois matalia ranta-alueita, eikä pesimäalueen reunoilla noudateta varovaisuusperiaatetta. Nykyisen asetuksen kattamia reuna-alueita on raportin mukaan paikoin tarkoitus jättää pois asetusalueesta ja rauhoittaa pelkästään vapaaehtoisilla sopimuksilla.

Leudot talvet uhkaavat norpan pesintää

WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopisto katsovat, että saimaannorpan suojelemiseksi asetettavista kalastusrajoituksista päätettäessä on otettava paremmin huomioon talvien lämpenemisen uhka.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat leudot talvet vaikeuttavat saimaannorpan pesintää jo nyt, ja lämpenemiskehitys muodostaa yhä vakavamman uhan saimaannorpalle. Tämä voi johtaa siihen, että viime vuosikymmenien suojelutyöllä aikaan saatu kannan hidas kasvu voi nopeastikin taittua. Kannan hidas kasvu on osoitus suojelutoimien tehokkuudesta, mutta vielä tarvitaan tehokkaampia suojelukeinoja, jotta saimaannorpan elinvoimainen tulevaisuus olisi mahdollinen.