Luonnonsuojeluliitto ja Korkeasaari toivat yhden maailman uhanalaisimmista sammakoista Suomeen

kultamantella_pressi_terhi-saalasti_korkeasaari

kuvaaja: Terhi Saalasti / Korkeasaari

Pieni, kirkkaan oranssi kultamantella elää luonnonvaraisena ainoastaan itäisen Madagaskarin pienellä kosteikkoalueella. Nyt äärimmäisen uhanalaiseen sammakkolajiin voi tutustua ensimmäistä kertaa myös Suomessa. Korkeasaaren ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteistyön tavoitteena on pelastaa laji sukupuutolta.

Maailman uhanalaisimpiin lajeihin kuuluvaan sammakkoon voi nyt tutustua ensimmäistä kertaa Suomessa Korkeasaaren eläintarhassa. Kultamantellat ovat yleisön nähtävillä uudessa kotiterraariossaan trooppisessa Africasia-talossa. Korkeasaari tukee lajin suojelua myös yleisön lahjoittamin varoin.

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Korkeasaaren välinen yhteistyö kultamantellan suojelemiseksi käynnistyi viime vuonna. Luonnonsuojeluliitolla on jo pitkään ollut hanke Madagaskarilla, jolla pyritään turvaamaan kultamantellan kotikosteikko. Kuitenkin elinympäristön häviämisestä johtuvan sukupuuttovaaran vuoksi lajin säilyminen on tärkeää turvata myös tarhaolosuhteissa. Aktiivisesta luonnonsuojelutyöstään tunnettu Korkeasaari halusi olla mukana hankkeessa ja osallistuu lajin yksilöiden määrän lisäämiseen.

Korkeasaaren eläintenhoitoyksikön projektiasiantuntija Hanna-Maija Lahtinen kertoo sammakoiden kotiutuneen.

“Toimme kultamantellat Korkeasaareen Riian eläintarhasta, jossa niiden kasvatus on onnistunut hyvin. Olemme rakentaneet sammakoille minikosteikon, jossa niiden toivotaan lisääntyvän. Naaraista kolme on pulleavatsaisia, joten nuijapäitä saattaa olla tiedossa jo lähiaikoina. Tulevaisuudessa sammakoita voidaan toivottavasti palauttaa takaisin luontoon, kun elinympäristö on turvattu.”

Kultamantellan koti Madagaskarilla on vakavasti uhattuna

Kultamantella (Mantella aurantiaca) on Madagaskarille endeeminen laji, eli sitä ei tavata Madagaskarin ulkopuolella missään muualla maailmassa. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN:n uhanalaisuusarvion mukaan lajia esiintyy enää vain noin kymmenen neliökilometrin alueella, lähinnä itäisen Madagaskarin Torotorofotsy-kosteikolla. Kosteikkoa uhkaa väestönkasvun myötä yhä enemmän pinta-alaa vaativa paikallinen riisinviljely sekä alueen ulkopuolisten tahojen harjoittama kosteikon laiton ojitus ja raivaus viljelysmaaksi.

Luonnonsuojeluliiton Torotorofotsy-hankkeessa kehitetäänkin vaihtoehtoisia elinkeinoja, joiden avulla kosteikon ja siellä elävän kultamantellan säilyminen sekä paikallisten toimeentulo voidaan turvata kestävällä tavalla. Kosteikon ennallistamisen lisäksi hankkeeseen kuuluu kestävien viljelymenetelmien koulutusta, ekoturismin kehittämistä, naisyrittäjyyden tukemista sekä ympäristökasvatusta ja paikallisten luonnonsuojelutoimijoiden kapasiteetin vahvistamista. Hanketta rahoittaa Suomen ulkoasiainministeriö.

Torotorofotsy kuuluu myös vuonna 1971 solmitun kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alaisiin suojeltaviin, merkittäviin kosteikkoalueisiin. Se toimii elinympäristönä kultamantellan lisäksi myös lukuisille muille uhanalaisille lajeille. Kosteikolla on tärkeä rooli paitsi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä myös alueellisessa vesitaloudessa, eroosion torjunnassa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.