Metsäpeuravasat syntyivät eläintarhoihin palatakseen luontoon
Picture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archives
Alkukesä on metsäpeurojen vasomisen aikaa myös eläintarhoissa. Ähtärissä, Ranualla ja Korkeasaaressa viime viikkoina syntyneet kymmenen peuranvasaa ovat erityinen ilonaihe, sillä ne ovat ensimmäiset kotimaiseen luontoonpalautushankkeeseen syntyneet vasat. Hanke alkoi viime syksynä ja kestää seitsemän vuotta. Kaikki lähivuosina tarhoissa syntyneet metsäpeurat pääsevät luontoon.
Etelä-Pohjanmaalle Lauhanvuoren kansallispuiston ja Pirkanmaalle Seitsemisen kansallispuiston yhteyteen rakennetaan tänä kesänä 15-30 hehtaarin aitaukset metsäpeurojen luontoon totutusta varten. Ensimmäiset aikuiset peurat siirretään eläintarhoista aitauksiin syksyllä. Useasta eläintarhojen ja muutamasta luonnon peurasta koostuva lauma saa lisääntyä aitauksessa ja molempiin kansallispuistoihin vapautetaan yhteensä 30-50 yksilöä.
Nyt syntyneet vasat saavat rauhassa varttua eläintarhoissa emojensa hoivissa noin 1,5-vuotiaiksi. Pienet vasat lepäilevät emonsa lähellä ja imevät maitoa useita kertoja päivässä. Isommat vasat kirmailevat yhdessä ikätovereidensa kanssa. Kaikilla vasoilla on korvamerkit ja ihonalaiset mikrosirut, jotta yksilöt voidaan varmuudella erottaa toisistaan.
Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa yhteensä noin 4500 yksilöä. Suomesta laji hävisi sukupuuttoon 1910-luvun lopulla liiallisen pyynnin vuoksi, mutta peuroja palasi itärajan yli Kainuuseen 1950-luvulla. Nykyään metsäpeuroja on Suomessa noin kaksi tuhatta yksilöä Kainuussa ja Suomenselän keskiosissa. Suomenselän kanta on peruja aiemmasta onnistuneesta palautusistutuksesta. Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi.