Norppakanta kasvanut Saimaalla – WWF: ”Tänään voimme iloita, huomenna jatkettava töitä”

copyright-ismo-marttinen-wwf

Copyright Ismo Marttinen WWF

Metsähallituksen tänään julkaiseman arvion mukaan saimaannorppakannan koko on noin 410 yksilöä. Vuosi sitten kannan kooksi arvioitiin 380–400 yksilöä. Kannan kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojelussa on onnistuttu. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään.

”Norppakannan kasvu on todellinen ilouutinen. Kun WWF aloitti lajin suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Nyt yksilöitä arvioidaan olevan yli 400. Kannan kasvu on jälleen yksi osoitus siitä, että kova työ palkitaan myös luonnonsuojelussa”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Norpan suurimpia uhkia ovat ilmastonmuutos ja hukkuminen kalanpyydyksiin. Kannan kasvua selittävät etenkin laajentuneet verkkokalastusrajoitukset ja apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina.

Välitavoite saavutettu, mutta työtä riittää

Saimaannorpan suojelua ohjaa ympäristöministeriön vuonna 2017 päivittämä saimaannorpan suojelustrategia. Sen päätavoitteeksi on asetettu, että norppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa niin sanotun suotuisan suojelun tason.

”Suojelun tasoa voidaan pitää suotuisana, kun kanta on tarpeeksi iso, norpalla on riittävästi sille sopivaa elinympäristöä eikä lajin luontainen esiintymisalue supistu. Käytännössä se tarkoittaa, että strategian päätavoite on saavutettu, kun lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä. Vielä ei olla tässä pisteessä”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen selittää.

Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteeksi on asetettu, että norppakanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Vaikka 400 yksilön välitavoite on saavutettu jo nyt, saimaannorppa ei ole turvassa. Tulevaisuudessa etenkin voimistuva ilmastonmuutos on norpalle vaaraksi, sillä se on pesinnässään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä.

”Jos kolattavaa ei ole, norppakannan kasvussa auttaneet apukinoksetkin jäävät tekemättä. Parhaillaan kehitellään keinopesiä täysin lumettomien talvien varalle”, Luukkonen sanoo.

Iso uhka saimaannorpalle on myös se, että kanta on pieni ja hajallaan. Lajin geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä heikentää sen kykyä vastata nopeasti muuttuvaan ympäristöön.

”Tänään voimme iloita kannan kasvusta, mutta huomenna on tartuttava jälleen toimeen. Norppakanta on saatava kasvamaan vielä nopeammin lajin tulevaisuuden turvaamiseksi. Meidän on muistettava, että jos saimaannorppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta”, Luukkonen sanoo.