Ranuan eläinpuistossa syntyi neljä ahmanpentua – poikkeuksellisen suuri pentue
Suomen noin 400 yksilön ahmakanta on erittäin uhanalainen. Kuvassa aikuinen ahmayksilö Ranuan eläinpuistossa, joka on mukana ahmojen EEP ex situ -suojeluohjelmassa.
Ranuan eläinpuistossa on syntynyt helmikuun alussa jälleen ahmanpentuja. Ahmalle varsin suuressa pentueessa on neljä poikasta, jotka ovat nyt noin kuukauden ikäisiä.
Syntyessään ahmanpennut ovat valkoisia ja hyvin pieniä – niin pieniä, että emo pystyy kerälle vetäytyessään suojaamaan kaikki neljä pentua kerralla. Kuukaudessa ne ovat kuitenkin kasvaneet jo huomattavasti. Ensiviikkoina emo Khurma vietti käytännössä kaiken aikansa pesässä pentujen kanssa, mutta nyt se uskaltautuu jo hetkittäin jättämään pennut keskenään käydäkseen ruokailulla ja tutkimassa ympäristöään.
Varhainen pentuvaihe on herkkää aikaa, ja Khurmalla on hoidettavanaan iso perhe. Pentujen ja emon elämää seurataan pesäkameran avulla, mutta muuten pesälle ei mennä, jotta emo saa hoitaa jälkikasvua rauhassa. Pennut pysyttelevät yleensä pesän suojissa noin kahden kuukauden ikään asti ja tutustuvat sen jälkeen ulkomaailmaan vähitellen ja varovasti.
Pentujen isä Julle asustaa samassa aitauskokonaisuudessa, mutta ei osallistu pentujen hoitoon. Se pitää pesään kunnioittavaa etäisyyttä ja antaa emon huolehtia jälkikasvusta.
“Ahmanpentujen syntymä on meille suuri ilon aihe ja tärkeä onnistuminen, sillä ahmojen lisääntyminen tarhaoloissa on usein haastavaa”, sanoo Heini Niinimäki, Ranuan eläinpuiston intendentti ja eläinlääkäri. ”Ennen kaikkea pentujen kasvun seuraaminen on antoisaa niin eläinpuiston henkilökunnalle kuin vierailijoille.”
Katso pesäkameravideo ahmapentueen ensihetkistä
Tärkeä onnistuminen suojelutyössä
Ranuan eläinpuiston ahmat kuuluvat Euroopan eläintarha- ja akvaarioyhdistyksen EAZA:n koordinoimaan ex situ -suojeluohjelmaan (EEP), jonka tavoitteena on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävän suurta, geneettisesti monimuotoista ja elinvoimaista populaatiota.
Pentuja on odotettu kovasti, sillä näiden vanhempien jälkeläiset ovat geneettisesti erityisen arvokkaita. Khurmalle ja Jullelle tämä on jo toinen pentue: edellisen kerran pariskunnalle syntyi kolmen poikasen pentue vuonna 2024. Sitä edellisen kerran Suomessa on ahmoja syntynyt tarhaoloissa vuonna 2016, silloinkin Ranualla.
Ahma on olosuhteista tarkka ja usein häiriöille herkkä laji. Lisääntymiseen liittyy myös viivästynyt sikiönkehitys, ja onnistuminen edellyttää, että olosuhteet ovat kokonaisuutena suotuisat. Ranualla lisääntymistä tukevat mm. suhteellisen rauhallinen ympäristö ja lajille sopiva ilmasto.
”Uusi, entistä suurilukuisempi pentue kertoo siitä, että olosuhteet, eläinten yksilöominaisuudet ja parin yhteensopivuus ovat olleet kohdallaan”, Heini Niinimäki kertoo.
Milloin pennut voi nähdä?
Pikkuahmojen ensimmäiset tutkimusretket ulkomaailmaan alkavat todennäköisesti huhti–toukokuun aikana. Kevään ja kesän aikana vierailijoilla onkin hyvä mahdollisuus seurata pentujen kasvua ja varovaisia ensiaskeleita aitauksessa – kuitenkin eläinten omaa rauhaa kunnioittaen.