TALVI TULI KORKEASAAREEN – KARHUT VETÄYTYIVÄT TALVIUNILLEEN
Kuvaaja: Mari Lehmonen (2016) Helsinki Zoo archives
Korkeasaaren karhut ovat aloittaneet talviunensa. 15- ja 10-vuotiaat naaraskarhut ovat nuokkuneet uneliaina jo useita viikkoja talvipesänsä luona. Lumi virkisti otsot ajoittain painimaan ja kirmailemaan ulkona. Syysväsymys vei kuitenkin voiton, ulkotarhan luukut jätettiin kiinni runsaan lumisateen vuoksi ja karhujen talvilepo pääsi alkamaan samaan aikaan kuin aiempinakin vuosina.
Karhut ovat valmistautuneet talveen syömällä hyvin ja kerryttämällä turkkinsa alle rasvakerrosta. Viime päivinä ruokahalua ei ole riittänyt enää omenoiden, porkkanoiden tai leivän syöntiin ja ulos jääneiden lihanpalojen kimpussa askaroivat lähinnä talitintit. Vain hunaja ja pähkinät herättivät unisten karhujen huomion.
Talvipesänsä karhut ovat saaneet itse sisustaa puukuivikkeella, kannoilla ja oksilla. Lämpötila pesässä pysyy nollan tienoossa. Talven aikana karhut havahtuvat vaihtamaan asentoa ja saattavat juoda vettä janoonsa. Korkeasaaressa karhut heräävät talviunilta tavallisesti maaliskuun alkupäivinä.
Talvea paossa ovat myös Korkeasaaren riikinkukot. Ne ovat saaneet itse hakeutua lämpimiin sisätiloihinsa, jonne 32 linnusta viimeisetkin pyydystettiin ennen lumentuloa. Borealia-talon rantakäärmeet ja rupikonnat ovat talvihorroksessa. Pesukarhuja, kenguruita, emuja ja kanoja näkyy enää satunnaisesti.
Valtaosa Korkeasaaren ulkotarhojen eläinlajeista on Suomen talven kestäviä. Esimerkiksi kissapedot ovat aasianleijonaa lukuun ottamatta kotoisin kylmiltä seuduilta. Saaren paksuturkkisimpia eläimiä ovat myskihärät, joiden talvikarva voi kasvaa metrin mittaiseksi.