Toukokuussa sukellettiin saimaannorpan pesillä
Metsähallitus/Markku Tissarinen
Uudet menetelmät kehittävät norpan suojelua
Uusien menetelmien avulla saimaannorpan kanta lisääntyy ja kannanseurannan tarkkuus kehittyy. Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä uhkista saimaannorpalle. Vähäluminen talvi oli haasteellinen sekä norpan pesinnälle että lumipesiin perustuvalle norppamäärien arvioinnille.
Toukokuussa jäiden lähdettyä Saimaalta ja norppien lähdettyä pesiltä tarkastettiin kaikkiaan 140 pesäpaikan vedenalainen ympäristö sukeltamalla. Pesien läheisyydestä etsittiin istukoita todisteena syntyneestä kuutista ja kuolleita kuutteja tarkentamaan lumipesiin perustuvan pesälaskennan tuloksia.
”Sukeltajat tarkastivat kaikkien laskennoissa havaittujen poikasten syntymäpaikkojen ympäristön. Lisäksi yli 70 sellaista paikkaa tarkastettiin, joissa syystä tai toisesta oli epäilys syntyneestä kuutista”, sanoo suojelubiologi Miina Auttila Metsähallituksen luontopalvelusta
Työhön osallistui neljä venekuntaa, jotka koostuivat pinta-avustajasta ja parista sukeltajasta. Erityisesti vähälumisina talvina pesäpaikkasukellukset tarkentavat merkittävästi arviota kuuttituotosta.
Sukelluksilla löydettiin 12 uutta kuuttia pesälaskennoissa havaitun 65 lisäksi. Kaikkiaan Saimaalle arvioidaan syntyneen 82 kuuttia. Myös pesäpoikaskuolleisuuden suuruus tarkentui, sillä sukelluksissa löytyi kuusi kuollutta kuuttia. Havaituista kuuteista 18 prosenttia oli pesäkuolleita. Vaikka pesäkuolleisuus on korkeahko, niin apukinosten ansiosta se jäi lähes puolta pienemmäksi kuin heikkolumisina vuosina ilman kolattuja kinoksia.
”Sukellukset ovat hyvä lisäapu tarkentamaan pesinnän onnistumista” toteaa sukeltaja Ismo Marttinen WWF:stä.
Aiemmin tammi-helmikuussa pesimärannoille kasattiin lähes 280 apukinosta parantamaan saimaannorpan pesimäolosuhteita.
”Apukinokset tulivat tarpeeseen, sillä 90 prosenttia havaituista kuuteista syntyi ihmisten kolaamiin kinoksiin” kertoo Auttila.
Apukinosmenetelmän käyttöönotto ja pesäpaikkasukellukset ovat osa Saimaannorppa-LIFE -hanketta. Toimenpiteet on vuosittain 2014 alkaen tehty Metsähallituksen johdolla ja niiden toteuttamiseen ovat merkittävällä panoksella osallistuneet myös Itä-Suomen yliopisto ja WWF Suomi. Lisäksi apukinosten kasaamiseen osallistui lähes 250 vapaaehtoista.
Saimaannorppa-LIFE on viisivuotinen EU-hanke, jossa edistetään saimaannorpan suojelua monipuolisten toimenpiteiden, tutkimuksen ja tiedonvälityksen avulla. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen ja yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Vastuu saimaannorpan suojelusta on yksinomaan Suomella. Aktiivinen suojelu varmistaa saimaannorpan säilymisen tulevaisuudessa. Suojelemalla saimaannorppaa vaalitaan myös Saimaan järviluontoa ja sen uhanalaisia lajeja. Hankkeessa ovat mukana Metsähallituksen luontopalvelut, Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ja Turun yliopisto.