Villimaailma

Eläimet & Eläintarhat

Väitös: Jänisruttobakteeri lisääntyy jyrsijöissä ja leviää hyttysen pistosta

October 2, 2015 by Posted in: Väitökset

134fc7ec-875e-457a-aa46-9cefe5fde01b-main_image

Metsämyyrä. Kuva: Heikki Henttonen, LUKE

Jänisrutto (tularemia) on zoonoottinen eli eläimestä ihmiseen tarttuva infektio, jonka aiheuttaja on Francisella tularensis –bakteeri. Jänisruttoa esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, ja taudin ilmaantuvuus on erityisen suuri Suomessa ja Ruotsissa. Väitöstutkimuksessaan ELL Heidi Rossow selvitti jänisruton esiintymistä väestössä, eri tautimuotojen riskitekijöitä, epidemioiden yhteyttä myyräkantojen vaihteluun sekä infektiota myyrillä. Rossowin väitöstutkimuksen perusteella jänisruton haavaumina ja imusolmuksetulehduksina ilmenevä muoto leviää pääasiallisesti hyttysenpistojen välityksellä ja keuhkotulehdus liittyy heinäpölylle altistumiseen.

 

Rossowin tutkimuksessa arvioitiin myös taudin kansanterveydellistä vaikutusta ja kerättiin tietoa taudin kliinisestä kuvasta. Jänisruton ilmaantuvuutta eri vuosina eri puolilla Suomea selvitettiin tartuntatautirekisteriin tehtyjen ilmoitusten perusteella. Lisäksi tutkittiin jänisrutto-vasta-aineiden esiintyvyyttä aikuisväestössä. Taudin ilmaantuvuus on selvästi suurinta Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, mutta eri vuosina epidemiat esiintyvät eri paikkakunnilla. Epidemioita esiintyi elo-syyskuussa vuosina 1995, 1996, 2000, 2003, 2006, 2007, 2009, 2012. Jänisrutto-vasta-aineita todettiin 2 %:lla aikuisväestöstä, osuus oli korkein Pohjois-Pohjanmaalla, vastaten tartuntatautirekisterin ilmoituksia.

 

Bakteerin esiintymistä jyrsijöissä kartoitettiin tutkimalla satojen luonnosta pyydettyjen pikkunisäkkäiden kudosnäytteitä geeninmonistusmenetelmällä, jolla osoitettiin suuria bakteerimääriä viiden peltomyyrän kudoksissa. Kokeellisessa infektiossa F. tularensis –bakteerin osoitettiin leviävän laajalle metsä- ja peltomyyrien elimistössä aiheuttaen oireellisen infektion ja kuoleman. Myyrien osoitettiin erittävän bakteeria virtsaan ja ulosteeseen. Myyrien jäännökset voivat näin ollen kontaminoida ympäristöä ja aiheuttaa tartuntavaaraa ihmisille. Bakteeria sisältävälle pölylle altistuu todennäköisimmin maanviljelystyössä, esimerkiksi heinänteossa.

 

Jänisruttoepidemiat seuraavat runsasta myyrävuotta

 

Myös jyrsijöiden kannanvaihteluiden merkitystä ihmisten jänisruttotartunnoille tutkittiin. Myyräkannat vaihtelevat tyypillisesti kolmen vuoden sykleissä. Tutkimuksessa osoitettiin, että jänisruttoepidemiat esiintyvät tyypillisesti runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna. ”Näyttää siltä, että F. tularensis lisääntyy tehokkaasti runsaassa myyräpopulaatiossa, leviää ympäristöön ja päätyy veteen ja edelleen siinä kehittyviin hyttysiin, jotka tartuttavat bakteerin ihmisiin. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä jänisruton esiintymisen olevan paitsi paikallista, myös syklistä ja syklien liittyvän jyrsijäkantojen vaihteluun” summaa Rossow.

 

ELL Heidi Rossow väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston EE-rakennuksen Walter-salissa (Agnes Sjöbergin katu 2) perjantaina 09.10.2015 klo 12 aiheesta:

 

“Epidemiology of tularemia in Finland”.

 

Väitöskirja kuuluu eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja epidemiologian alaan.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Anders Johansson (Umeå University, Ruotsi) ja kustoksena professori Olli Vapalahti.

Linkit

Väitöskirjan elektroninen versio