Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle
Hyytelösammaleläin. Kuva: Jenni Hellqvist.
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle.
Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 15 °C vesissä. Havainnot keskittyvät elo-syyskuulle, mutta havaintoja on tehty jo aiemminkin, kesä-heinäkuun vaihteessa.
– Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi irrota alustastaan ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki, kertoo vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Loppukesällä yhdyskunnat hajoavat veden viiletessä alle 15-asteiseksi. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa statoplasteiksi kutsuttuja lisääntymisvaiheita, joiden avulla leviäminen tapahtuu esim. painolastivesien tai pilssivesien mukana uusille alueille. Statoplastit saattavat kulkeutua myös veneiden ja kalastusvälineistön mukana, sillä ne kestävät lämpötilanvaihteluita ja kuivumistakin suhteellisen hyvin. Statoplastissa on koukkumaisia ulokkeita, joilla ne voivat kiinnittyä mm. vesilintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin.
Havaintoja Vuoksen vesistössä ja Pirkanmaalla
Lajia on tavattu Suomessa ensimmäisen kerran Vuoksen vesistössä. Tutkijat arvelevat, että laji on levinnyt alun perin Vuokseen laivojen painolastivesien mukana parisenkymmentä vuotta sitten. Muutama vuosi sitten havaintoja on alkanut kertyä Pirkanmaaltakin.
– Havaintoja on erityisesti Pyhäjärven eteläosista ja Lempäälän Kirkkojärvestä. Leviäminen Pirkanmaan vesistöihin on toistaiseksi mysteeri, mutta todennäköisimmin tapahtunut ihmistoiminnan seurauksena, Taskinen jatkaa.
ELY-keskus neuvookin edellisten kesien tapaan kansalaisia ilmoittamaan mahdollisista havainnoistaan Vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi mieluiten kuvan kera tunnistamisen helpottamiseksi. Vedessä voi esiintyä myös muita eliöitä, esim. Nostoc-sinilevää, Ophrydium-ripsieläimiä tai sirvikkään munarykelmiä, jotka voivat erehdyttävästi muistuttaa pieniä hyytelösammaleläinyhdyskuntia.
– Kansalaisten ilmoittamat hyytelösammaleläinhavainnot ovat tärkein tapa seurata lajin levinneisyyttä, joten kaikki havainnot on tärkeää ilmoittaa. Tähän mennessä hyytelösammaleläinhavaintoja Pirkanmaalta ei ole vielä kertynyt, toteaa Taskinen.
Haitat
Kuten monilla vieraslajeilla, myös hyytelösammaleläimellä on omat mahdolliset haittavaikutuksensa Suomen luonnossa. Tutkijoiden mukaan ekosysteemiä uhkaavat riskit liittyvät esimerkiksi siihen, että sammaleläin voi toimia lohikaloille tappavan PKD-kalataudin väli-isäntänä.
Viime ja edelliskesänä Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tutkivat yhteistyössä virolaisten ja sveitsiläisten tutkijoiden kanssa Lempäälän Kirkkojärvellä ja Pirkanmaan Pyhäjärvellä sekä Vuoksen vesistössä tavattujen Pectinatella magnifica -hyytelösammaleläinten alkuperää sekä sitä, levittävätkö yksilöt mahdollisesti lohikaloille munuaistautia aiheuttavaa PKD-tautiloista.
– Hyvä asia on, että tutkitut sammaleläimet eivät kantaneet PKD-lohikalatautiloista, eivätkä muitakaan loisia. Sen sijaan lajin alkuperästä ei tutkimuksessa vielä saatu täyttä varmuutta, summaa erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.
Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmiselle, mutta sen leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä. Eliö suodattaa vedestä hiukkasia ja vesi voi hetkellisesti kirkastua. Haittoina voidaan pitää kalastusvälineisiin kuten verkkoihin ja katiskoihin tarttumista, sekä vedenottoputkien tukkeutumista. Laji saattaa aiheuttaa myös esteettistä haittaa esimerkiksi uimarannoilla.
Lajin leviämisen estäminen – toimi näin
Sammaleläinten torjunta on haasteellista, sillä laji leviää voimakkaasti. Niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa statoplasteja. Havaitut eläimet tulisi nostaa maalle, kompostoida tai haudata maakuoppaan, jossa ne kuolevat helposti. Sammaleläinten esiintymistä voi myös yrittää vähentää poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia.
Lisäksi kalastusvälineiden, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, puhdistukseen toivotaan huolellisuutta, erityisesti niitä siirrettäessä vesistöstä toiseen. Sama koskee myös veneitä tai muita vesikulkuvälineitä. Torjunnan tehokkuudesta ei ole Suomessa vielä kokemusta, mutta ELY-keskus haluaa ehkäistä lajin leviämistä.