Villimaailma

− Laumoja oli aiempaa enemmän erityisesti läntisessä Suomessa. Siellä oli todennäköisimmin 18 (16−21) laumaa. Esimerkiksi Laitila-Mynämäki-Pöytyä -alueella oli kolme isoa laumaa, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

Susipareja oli todennäköisimmin 17 (13−20). Näistä Suomen puolella eläviä oli 15 (11−18) ja kaksi (1−3) sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin.

Susilauma tarkoittaa kolmen tai useamman suden ryhmää, jotka liikkuvat pääosin yhdessä ja jakavat saman reviirin. Pari tarkoittaa kahta yhdessä liikkuvaa ja saman reviirin jakavaa sutta. Susikannasta suurin osa elää talvisin laumoissa tai pareina.

Reviirien määrässä ei muutosta

Reviirien kokonaismäärässä ei tapahtunut selvää muutosta vuoden takaiseen. Muutos tapahtui siinä, että reviirejä asuttavan susikannan rakenne muuttui. Viime vuoteen verrattuna reviireillä elää enemmän laumoja ja vähemmän pareja.

− Kevään 2019 pentutuotto oli hyvä, ja näin parit muuttuivat pentujen syntymisen myötä laumoiksi, Kojola kertoo.

Lauma- ja parireviirien yhteenlaskettu määrä maaliskuussa 2020 oli 90 % todennäköisyydellä 43−49.

Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2020 olleen 90 % todennäköisyydellä 216−246 yksilöä. Vuosi sitten maaliskuussa kannan suuruudeksi arvioitiin 185−205 yksilöä.

Maaliskuun 2020 kanta-arvion aineistopohja oli kattava. Tassuun tallennettujen havaintojen määrä oli huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten (Tassu-havaintojen määrän kehitys). Myös onnistuneita DNA-analyysejä oli noin 40 % viimevuotista enemmän.

Ennuste maaliskuuhun 2021: susikanta ei kasva merkittävästi

Ennustemallin mukaan susikannan ei odoteta merkittävästi runsastuvan maaliskuuhun 2021 mennessä (kuva 2). Tämä johtuu siitä, että pentutuottoon kykenevien parien ja laumojen yhteismäärä on nyt samalla tasolla kuin keväällä 2019. Vuoden 2019 hyvä pentutuotto voi realisoitua kannan runsastumisena aikaisintaan kevään 2021 pentutuotossa, kun 2019 syntyneet sudet saavuttavat sukukypsyysiän.

− Vuoden 2019 hyvän pentutuoton odotetaan näkyvän vaeltavien susien aiempaa suurempana määränä kesällä 2020 ja uusien reviirialueiden valtaamisena syksyn ja talven aikana. Reviirien määrä on suurimmillaan alkutalvesta, ennen kuin talviajan ankarammat olosuhteet kasvattavat kuolleisuutta, kertoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi.

Marraskuun 2020 reviirien lukumääräksi ennustetaan 90 % todennäköisyydellä 57−71. Maaliskuussa 2021 reviirejä ennustetaan olevan jäljellä 42−69, joista laumojen osuudeksi ennustetaan 34−56 %.

Kanta-arviota kehitetään: Todennäköisyysjakaumat kuvaavat suden kanta-arvion tarkkuutta

Luke on kehittänyt viimeisen vuoden aikana susikannan arvioinnissa käytettävää menetelmää siten, että arvioon liittyvää epävarmuutta ilmaistaan todennäköisyysjakauman avulla. Koska kyse on luonnossa elävistä eläimistä, kannan koon arviointiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Mitä enemmän susista kerätään havaintoaineistoa ja tutkimustietoa, sitä varmemmin kannan kokoa voidaan arvioida.

Esimerkiksi Utajärven reviirillä todennäköisin susien lukumäärä maaliskuussa oli neljä, mutta reviirillä saattoi olla myös 5−6 sutta 18 % todennäköisyydellä. Koska havaintoaineiston mukaan reviirillä oli varmasti vähintään neljä sutta, voitiin päätellä reviirillä olevan 100 prosentin todennäköisyydellä lauma.

Uuttaa todennäköisyysmallia käytettiin reviirikohtaisten yksilömäärien arvioinnissa sen jälkeen, kun reviirien rajat oli ensin hahmotettu aineistoa tarkastelemalla. Malli yhdistää onnistuneiden DNA-näytteiden ja Tassu-havaintojen sisältämän tiedon sekä tiedot kuolleista ja reviiriltä pois vaeltaneista susista.

Kun reviirikohtaiset yksilömäärien todennäköisyysjakaumat yhdistettiin, saatiin selville laumojen ja parien asuttamien reviirien lukumäärien todennäköisyysjakaumat.

Raportti: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2020,