Villimaailma

© Biopix: N Sloth

FM Janne Valkosen väitöskirjan “Warning signalling in European vipers and their mimics: implications for conservation of the smooth snake” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Forsman (Linnaeus University Sweden) ja kustoksena professori Johanna Mappes (Jyväskylän yliopisto).

Janne Valkonen on tutkinut väitöskirjassaan käärmeiden värityksen merkitystä.  Tutulla kyykäärmeellä, ja sen eurooppalaisilla sisarlajeilla on kaikilla sahalaitakuvio, jonka Valkonen on osoittanut toimivan varoitussignaalina käärmeen myrkyllisyydestä. Monet käärmeitä saalistavat petolinnut eivät hyökkää sahalaidallisiin käärmeisiin, koska rangaistuksena voi olla myrkyllinen purema.  Jotkut petolinnut, kuten hiirihaukka, ovat kuitenkin niin taitavia saalistamaan käärmeitä, että ne hyökkäävät ja syövät kyitä.

Valkonen osoitti laajamittaisilla kenttäkokeillaan Etelä-Espanjassa, että alueilla joilla hiirihaukka oli runsas, sahalaitakuviosta saattoi olla käärmeille haittaa, koska ne myös tekivät käärmeen helpommin havaittavaksi. Tutkimus tarjoaakin ensimmäiset kokeelliset todisteet siitä, että myrkyllisten saaliiden käsittelyn osaavat pedot voivat aiheuttaa valintapaineen varoitussignaaleita vastaan kohti huomaamattomuutta. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi moni hyvinkin myrkyllinen eläin on väritykseltään huomaamaton eikä varoitusvärinen.

Petolintujen havaittiin myös kykenevän yhdistämään kyykäärmeille tyypillinen kolmiomainen pään muoto käärmeen myrkyllisyyteen. Kolmiomainen pää on tyypillinen kaikille myrkyllisille kyille, ja moni vaaraton käärme matkii tätä piirrettä, samoin kuin sahalaitakuviota.  Myrkytön ja uhanalainen kangaskäärme, jota esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla, uhattaessa matkii kyytä levittämällä päänsä kolmiomaiseksi. Matkiminen eli mimikria ei kuitenkaan toimi, jos myrkyllistä mallia ei ole riittävästi, sillä pedot oppivat helposti huijauksen, mikäli myrkytöntä päätään litistävää valekyytä on populaatiossa enemmän kuin oikeasti myrkyllistä mallilajia.

Kyytä matkimalla kangaskäärme on myös saanut uuden vihollisen, ihmisen, koska ihmiset yhä herkästi tappavat kyitä. Tämä miljoonien vuosien aikana kehittynyt puolustusstrategia onkin kääntynyt kangaskäärmettä vastaan. Jos Ahvenanmaan kyykäärmepopulaatio pienenee entisestään, vaarantaa se kangaskäärmepopulaation selviytymisen tulevaisuudessa.

Alkamisaika: perjantai 06. kesäkuuta 2014, 12.00

Päättymisaika: perjantai 06. kesäkuuta 2014, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora Auditorio 3

Janne Valkonen on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2011. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikössä.

Teos on julkaistu 2014 sarjassa: Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona: 283. ISSN 1456-9701; 283), ISBN 978-951-39-5709-4 (nide.), ISBN 978-951-39-5710-0 (PDF)